tag:blogger.com,1999:blog-85789286149542990482024-03-14T12:44:25.440+02:00Ilman aloitusta - hetkiä kaupungistaIda-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.comBlogger129125tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-68898866580809862512019-04-25T13:28:00.000+03:002019-04-25T13:34:11.742+03:00Oman (sisäisen) pihan löytöjä<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Olen huomannut, että minulla on hakemista vielä tässä piha- ja puutarha-asiassa. Oma piha tuntuu ihanalta, mutta samalla siihen liittyviä asioita on vaikea aloittaa ja tehdä. En tiedä johtuuko se siitä, ettei minulla oikeasti ole pihanhoidosta kovinkaan kummoista kokemusta, ja sen takia en ehkä uskalla tai saa itseäni ulos kaivelemaan, kuokkimaan, istuttamaan ja ihmettelemään. Vai onko kyse siitä, että minussa asuva laiskuus käyttää mieluummin ajan työhön, harrastuksiin ja kodin seinien sisäpuolella? Veikkaan tällä hetkellä kyllä ensimmäistä. Piha kaikkine työmäärineen jopa ehkä vähän pelottaa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Eilen kuitenkin päätin ottaa riskilläkin itseäni niskasta kiinni. Olin jo puolitoista viikkoa sitten ostanut liljojen, pionien ja salkoruusujen mukuloita puutarhamessuilta. Ne oli vihdoin pakko istuttaa ainakin ruukkuihin, jotta eivät homehtuisivat. (Yhdessä oli jo merkkiä asiasta.) </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Huomioni ennen aloitusta oli: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<ol>
<li>Ensi kerralla, kun ostan kasvien juurakoita/mukuloita irtomyynnistä, otan kuvan kyseisestä mukulasta ja kyltistä, jossa näkyy sen nimi sekä millainen kasvi siitä on tulossa. </li>
<li>Kirjoitan myös heti ylös kaikki ohjeet mitä saan myyjältä. Vaikka netti on täynnä erilaisia vinkkejä ja ohjeita, niin juuri niitä tietoja mitä yritin aiemmin kaivella muistini kätköistä, ei sieltä löydy pikaisella googlettamisella. (Tämä voi johtua ihan siitä, ettei minulla ole vielä oikeaa sanastoa ja termistöä hallussa millä löytyisi kaipaamasi tieto.) </li>
<li>Tee istutus heti eli muista ostaa myös ruukut, mullat jne. samalla reissulla tai ainakin samana päivänä! </li>
</ol>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPYwTIaeVjaeKIcMq8y1fb2S8RPBb8hbiG-HcWiB0kgSC4LQhkL5SGuMbQ8tT_61jzeXUiQjlFgNuPw3VFzQOhD_liYJnlsclWD3EI9HFKCj0P4dZpWXS_coiQlaaKl9OG-BEcOq2sF0o/s1600/IMG_20190424_192909_878.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1194" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPYwTIaeVjaeKIcMq8y1fb2S8RPBb8hbiG-HcWiB0kgSC4LQhkL5SGuMbQ8tT_61jzeXUiQjlFgNuPw3VFzQOhD_liYJnlsclWD3EI9HFKCj0P4dZpWXS_coiQlaaKl9OG-BEcOq2sF0o/s320/IMG_20190424_192909_878.jpg" width="289" /></a></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
Sain minä sitten istutettua liljat näihin neljään saviruukkuun ja tuohon yhteen isoon valkoiseen. Toivottavasti istutin oikein, kun en muistanut enää miten se piti tehdä. Tuolla takana on laakeassa entisessä lasagnevuoassa ne salkoruusut. En muistanut miten niiden juurakot piti istuttaa, enkä löytänyt netistä vartin hakemisella tietoa asiasta. Aiheutin ehkä itselleni nyt katastrofin niiden osalta, kun ovat pitkittäin, vierekkäin tuossa lasagnevuoassa, odottamassa maahan pääsyä. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
Pionien ruukkuistutuksesta eivät tulleetkaan kuvaa. Ne istutin samalla tavalla kuin liljat. Siirrän ne varsinaiselle kasvupaikalle, kun saan päätettyä mihin ne edes pihallani haluan. Ongelmana on osittain se, että muutamien puiden kaatamisesta on ollut puhetta ja jos niin tehdään pihan valoisuus ja ilme muuttuu niin, että pioneille olisi useampikin mahdollinen paikka. Kuulemma pioni ottaa helposti itseensä siirrettäessä, joten nyt muutaman viikon sisällä pitäisi keksiä mihin ne oikeastaan haluan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ainakin. Liljoille keksin jo pari vaihtoehtoa. Täytyy vielä keskustella niistä puolison kanssa. Salkoruusullekin on kaksi vaihtoehtoa. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2jLTxUOD7Uj7G3NPCmklny48JFAakS5JoqnHKgu_exnAePxMYHAjwX_Pe_8I2O60neb8PRKp6TOom5dbsWYcE8WfCnwYI9InS9Z7xeUimKD2NFjaj5boeW9D3bG_fWGFWhvEJ3AI6pGA/s1600/IMG_20190424_192909_877.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1194" data-original-width="1080" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2jLTxUOD7Uj7G3NPCmklny48JFAakS5JoqnHKgu_exnAePxMYHAjwX_Pe_8I2O60neb8PRKp6TOom5dbsWYcE8WfCnwYI9InS9Z7xeUimKD2NFjaj5boeW9D3bG_fWGFWhvEJ3AI6pGA/s200/IMG_20190424_192909_877.jpg" width="180" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_Xk12TxcaYb2eObbLLu3Rgq3qT_9P_dnIMI-M9oatg5kC-eEhwd3b3euILbFvoLdpu0_vtfwQGQJXDzZMnpQCA8Eb9SLx6AVixX4aK-PPjn8quPPfHu2-WxkdLTeJbTZRn3eyYEjFf88/s1600/IMG_20190424_192909_881.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1194" data-original-width="1080" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_Xk12TxcaYb2eObbLLu3Rgq3qT_9P_dnIMI-M9oatg5kC-eEhwd3b3euILbFvoLdpu0_vtfwQGQJXDzZMnpQCA8Eb9SLx6AVixX4aK-PPjn8quPPfHu2-WxkdLTeJbTZRn3eyYEjFf88/s200/IMG_20190424_192909_881.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Helpot istutettavat olivat orvokit. Hain niitä eilen Kankaanrannan puutarhalta. Olin pyörällä liikenteessä, joten matkaan ei lähtenyt kuin kymmenen tainta ja ainakin tuohon isoon istutusastiaan olisi voinut vielä kolme tia neljä laittaa lisää. Rönsyileeköhän tai leviääköhän orvokki vai kannattaako hakea pari tainta lisää? Minulla kun ei ole sitä aiemmin ollut edes parvekekukkana, niin ei ole kokemusta.</div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2CpDIUDg5CCnnGGKS_4WU0v5UiVsDpb_GQxz-kBk-mWxRRA0s-CgYqbCIFymg9YO96Ww6r7Sp_d1s1WI6kGPHKO71p5T5Yaq74kIHjjaLcNLHJ4lOEIjmVT3Az8z6ZjcEugyb0MpnFxA/s1600/IMG_20190424_192909_882.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1195" data-original-width="1080" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2CpDIUDg5CCnnGGKS_4WU0v5UiVsDpb_GQxz-kBk-mWxRRA0s-CgYqbCIFymg9YO96Ww6r7Sp_d1s1WI6kGPHKO71p5T5Yaq74kIHjjaLcNLHJ4lOEIjmVT3Az8z6ZjcEugyb0MpnFxA/s200/IMG_20190424_192909_882.jpg" width="180" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGMIq-QRINwTSiB_GwL2kuI_szSqamB8-0W8TEFZTW_Q8ObjpF_gYMBU3Nzj6rpZzPpxXf5Cc4m0HLinyoJBqOEDjg3-YOe9Uu2Sjq-HFy-OuLv5CJQdGSoAxalDb4TYVB1Wy0SKPryn4/s1600/IMG_20190424_192909_887.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1195" data-original-width="1080" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGMIq-QRINwTSiB_GwL2kuI_szSqamB8-0W8TEFZTW_Q8ObjpF_gYMBU3Nzj6rpZzPpxXf5Cc4m0HLinyoJBqOEDjg3-YOe9Uu2Sjq-HFy-OuLv5CJQdGSoAxalDb4TYVB1Wy0SKPryn4/s200/IMG_20190424_192909_887.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Innostuin myös kiertämään pihaa eilen tarkemmin ja ihmettelemään mitä sieltä löytyy "luonnostaan" ja edellisen omistajan jäljiltä. Pieniä värien pilkahduksia löytyi, joten ehkä seuraavan parin viikon sisällä näkee muuallakin kuin ruukuissa kukkia. Pikkuruisia narsisseja oli ainakin pihan reunalla olevassa ojassa ja kasvimaalla. Niitä voisi yrittää siirtää ja ryhmitellä.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC_dxzsU_NhQksivBhnSYTdw4TX6HmmjdaIwFl1iIr1qPBB3hMlmdwWHnegKD5pePtb_ayN1oBxkDj0STaYsRAafgf1OwSGSI4qOUsqwD_SevNtEYwgr5sHka_1qLV-fGRa4_nZhV3P68/s1600/IMG_20190424_192909_885.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1194" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC_dxzsU_NhQksivBhnSYTdw4TX6HmmjdaIwFl1iIr1qPBB3hMlmdwWHnegKD5pePtb_ayN1oBxkDj0STaYsRAafgf1OwSGSI4qOUsqwD_SevNtEYwgr5sHka_1qLV-fGRa4_nZhV3P68/s320/IMG_20190424_192909_885.jpg" width="289" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Minun syksyllä maahan iskemät tulppaanien sipulitkin näyttävät hyvinvoivilta. Ehkä nekin voisi ensi vuodeksi laittaa vähän fiksummin.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKF-i95Em08560besz-OV6nA4po2j3hmT8EjA64A1gyLzN4uL_-Mo17wbkVnTmrRAcp1PVoLBRBlF5Cx6PBrcQwuIu-VjB1X7ILCwRwTrdnpfy0hKMNYIdMDJtzKouSXPHl5cpN8Bi0ME/s1600/IMG_20190424_192909_886.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1195" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKF-i95Em08560besz-OV6nA4po2j3hmT8EjA64A1gyLzN4uL_-Mo17wbkVnTmrRAcp1PVoLBRBlF5Cx6PBrcQwuIu-VjB1X7ILCwRwTrdnpfy0hKMNYIdMDJtzKouSXPHl5cpN8Bi0ME/s320/IMG_20190424_192909_886.jpg" width="289" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Niin ja sitten vielä siitä katastrofin aiheuttamisesta.... Jätin kaikki ruukut yöksi ulos, koska lämpötilaksi oli luvattu jopa +9 astetta. Saapa nähdä palelutinko istutukset heti. Täytyy laittaa se ulkomittari kiinni seinään, jotta voi tarkastella illalla lämpötilan laskua ja siirtää tarvittaessa autotalliin nuo ruukut.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kasvimaan suhteen näyttää myös huolestuttavalta, kun esikasvatuksessa ei ole kuin parsaa, joka antaa satoa vasta useamman vuoden päästä. 😃 Sain onneksi tomaatin ja chilin taimia yhdeltä ystävältä täältä kylältä. Ne kyllä tarvitsisivat kasvihuoneen, joten tässä joutuu hankkimaan sellaisen vielä kevään aikana.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En voi kuin miettiä, tuleekohan minusta ajan myötä pihan suhteen viherpeukalo? Vai jäänköhän sattumanvaraiseksi harhailijaksi?</div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-47618260238203383512019-03-25T09:23:00.002+02:002019-03-25T09:25:13.823+02:00Ei maanantai ole kauhea päiväNoin vuosi sitten perustin oman yrityksen. Olen nauttinut vuosien varrella erilaisista töistä ja työpaikoista, joissa olen työskennellyt. Itsestä oppivana huomasin kuitenkin, että kaipaan muutakin kuin 8-16 työn.<br />
<br />
Uskoin, että osaamista ja tekemistä varmaan minulle löytyy, vaikka en olisikaan enää turvallisesti työntekijänä jossain. Ja niin on käynyt. Olen saanut olla monenlaisissa työyhteisöissä mukana vuoden aikana. Seurata, kehittää ja sparrata erilaisia ihmisiä ja työyhteisöjä eri puolilta Suomea.<br />
<br />
Ihaninta on kuitenkin on ollut se, että olen pystynyt saavuttamaan yhden toiveistani. Minä määritän milloin ja missä teen työni.<br />
<br />
Sen takia tänä aamuna nauroin, kun tajusin:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIuvipfU24PApo-HWa49JWq3H4lWUgI9o04UbugwnlC_V5KQHKk05d6V__Yc-1KGfbGI7iUl7mH8YZNbD6CDFP6xU_MBi941PDygq1V2VObQfyMi-OUVtUj5qSaBU_sf64YTzsgp-VBXs/s1600/IMG_20190325_091255_286.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="720" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIuvipfU24PApo-HWa49JWq3H4lWUgI9o04UbugwnlC_V5KQHKk05d6V__Yc-1KGfbGI7iUl7mH8YZNbD6CDFP6xU_MBi941PDygq1V2VObQfyMi-OUVtUj5qSaBU_sf64YTzsgp-VBXs/s320/IMG_20190325_091255_286.jpg" width="180" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Näistä aamuhetkistä nautin ennen kuin alan tehdä töitä tai kotihommia. Ja mikä ihaninta, olen löytänyt lisää aikaa lukemiselle ja elämän ihmettelylle myös maanantaiaamuihin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ei maanantait ole kauheita. </div>
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-35221828558287065132019-02-10T21:36:00.000+02:002019-02-10T21:36:17.366+02:00Jouluomenat helmikuussa<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">Joulun aikaan meille ostettiin punaisia omenia. Silloin niitä syötiin pari ja kulhoon jäi vielä seitsemän isoa ulkomaista omenaa. Tammikuussa totesin, että noista pitäisi tehdä jotain. Googlettelin ja löysin Valion <a href="https://www.valio.fi/reseptit/uunikyljysvuoka/" target="_blank">kyljysohjeen</a>, johon tuli omenaa. Koska en pysty syömään itse omenia raakana ja pakastimessa on puolikkaan possun hakemisen jäljiltä ollut useampi paketti kyljyksiä, innostuin ohjeesta ja päätin kokeilla sitä. </span><br />
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0LrfWmIlJXVzoFvotu6VAdjG1LTnqKwfXYKzLb2dIXTxdajyIkxW03NrDwl0NT6PrauiEvsacpmJ1ujRMdQG59gpakHAbz03cu0gwwQJ-W-1PwKo0NbHjJUV5ef-MKpw7nGxOsEq-57s/s1600/20190210_194424.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0LrfWmIlJXVzoFvotu6VAdjG1LTnqKwfXYKzLb2dIXTxdajyIkxW03NrDwl0NT6PrauiEvsacpmJ1ujRMdQG59gpakHAbz03cu0gwwQJ-W-1PwKo0NbHjJUV5ef-MKpw7nGxOsEq-57s/s200/20190210_194424.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jouluna ostettu omena seitsemän viikkoa myöhemmin. </td></tr>
</tbody></table>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">Jouduin muokkaamaan vähän reseptiä, koska meillä ei ollut soijaa, Kippari-kermaa eikä salviaa. Kotonta löytyvät muut yrtit sekä mausteet ja tavallinen kerma saivat korvata puutteet. Lisäksi kypsensin pidempään kyljyksiä uunissa, kuin mitä ohjeessa neuvottiin. Tarjoilin uunikyljykset risoton, dijon-sinapin ja punajuurien kanssa. Kaikki neljä kyljystä tuli syötyä kahdestaan yhdellä kertaa, koska ruoka ylitti maullaan odotukset. Nyt haaveilen jo syksyn uusista omenista. Makeilla jouluomenilla tällä ohjeella tuli hyvää, mutta odotan, kun pääsen kokeilemaan happamilla tai kirpeillä kotimaisilla omenilla samaa ohjetta. </span><br />
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">Jouluomenia kuitenkin jäi ja tajusin tänään, että niitä olisi vieläkin neljä lasikulhossa sivupöydällä. Ulospäin ne näyttivät hyviltä edelleen. Ei voi kuin ihmetellä mitä "vahaa" niihin on laitettu, että ovat vielä syötävän näköisiä seitsemän viikkoa ostamisen jälkeen. Ajattelin tehdä niistä <a href="http://ruoka.ts.fi/jutut/helppoja-herkkuja-omenasta/" target="_blank">kaura-omenapaistoksen</a> leivinuunissa. En ole vielä kertaakaan tehnyt mitään jälkkäreitä leivinuunissa, joten paistos voisi olla aika "turvallinen" kokeilu, kun ei tarvitse niin kuumaa ja pysyvää lämpötilaa vaan voi hyvin hautua uunissa pidempään. </span><br />
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVKCImYu4m3biIL29ZtrNg_6KmwTlWpfR-EydA7mGQrs9LCx7dPf-MGT8fZVMjb02o_y2oKRUbkT99x0O3fV384MIeZiFeinznXrFpwlc08jPQdRhABhxsYQdAuzUhyOCadKKn5EW9dvw/s1600/20190210_194251.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVKCImYu4m3biIL29ZtrNg_6KmwTlWpfR-EydA7mGQrs9LCx7dPf-MGT8fZVMjb02o_y2oKRUbkT99x0O3fV384MIeZiFeinznXrFpwlc08jPQdRhABhxsYQdAuzUhyOCadKKn5EW9dvw/s200/20190210_194251.jpg" width="150" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
No... Lopputulos oli sitten sokerin kärähtäminen. Hups. En tiedä miten onnistuin kerrankin lämmittämään leivinuunin niin, että se säilytti lämmön 200 asteessa yli puolituntia. (Ehkä alaluukkuun vetämäni hiillos jaksoi puhista pidempään kuin mitä aiemmilla kerroilla.) Onneksi jälkiruoan tuoksu oli niin hyvä, että katsoin uuniin ja huomasin uhkaavan katastrofin. Potti ulos uunista ja hetken omenapaistoksen jäähdyttyä maistamaan. Sokeri oli tosiaan ehtinyt vähän kärähtää, mutta kaura-omenapaistoksen maku oli silti hyvä. Ehkä tässä uskaltaa kokeilla jotain muutakin jälkkäriä leivinuunissa, kunhan vahtii vähän paremmin. Ruoanlaittaminen on kiinni kaikista aisteista. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYobchNBkYP-4mvGlJnSs7cjsQhYpZ6f_g9oA_-uU1bvTv3-BvfBEaNsxRkTdOmv4umRhNedVDehQorzyiSJDqED0AZC4xz1D4WpDkPyhFumnCji_2A91QEa7d9Glf5qBKNOtXrQQumRU/s1600/IMG_20190210_211839_477.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="774" data-original-width="774" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYobchNBkYP-4mvGlJnSs7cjsQhYpZ6f_g9oA_-uU1bvTv3-BvfBEaNsxRkTdOmv4umRhNedVDehQorzyiSJDqED0AZC4xz1D4WpDkPyhFumnCji_2A91QEa7d9Glf5qBKNOtXrQQumRU/s200/IMG_20190210_211839_477.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaura-omenapaistoksen kanssa tein vielä vaniliakastikkeen <br />ja koristelin pakkasesta löytyneillä puutarhavadelmilla. <br />Musta tee oli maustettu appelsiinillä, mikä toi sopivaa kirpeyttä makean <br />jälkiruoan vastapainoksi. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;"><br /></span>Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-52521901688035858542019-02-06T18:47:00.000+02:002019-02-06T19:42:47.394+02:00Omakotitalon tuomat "harrastukset"On asioita, joista ei kuvittele innostuvansa. On asioita, joita ei ikinä usko tekevänsä. Ja sitten on niitä asioita, joita on odottanut ja toivonut joskus pääsevänsä tekemään. Muutto omakotitaloon toi kaikkia näitä mukanaan. Aiemmin kirjoitin jo <a href="http://ilmanaloitusta.blogspot.com/2018/11/aamiaspoydan-pohdintoja-uudesta-arjesta.html">talon lämmittämisestä</a>, joka edelleen on ihana ja innostava asia. Voisi kai sitäkin pitää "harrastuksena", vaikka onkin arjen kannalta välttämätön ja tärkeä asia. Pari kertaa ollaan tultu reissusta kotiin niin, että ulkona pakkanen paukkuu ja sisällä on vain 14 astetta lämmintä. Silti on ollut mukava hakea puita ja sytyttää takat ja aloittaa taas prosessi "alusta".<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXSczNn0XakuEuxUeaVU6ITbpMnTEwwSfFdy2DHMNgVv-HyPVIkxXMfU3Y2_rgRbXETYLKbbUv2b5_HNAaKNQI8j-JM4xhgiqoUhVxMZ-UJDkfZshFpiJyMx8SsybhQ3qnvioQqLABvh4/s1600/20181126_103146.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXSczNn0XakuEuxUeaVU6ITbpMnTEwwSfFdy2DHMNgVv-HyPVIkxXMfU3Y2_rgRbXETYLKbbUv2b5_HNAaKNQI8j-JM4xhgiqoUhVxMZ-UJDkfZshFpiJyMx8SsybhQ3qnvioQqLABvh4/s320/20181126_103146.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Piha ensilumen aikaan. </td></tr>
</tbody></table>
Yksi asia, josta en kuvitellut innostuvani on lumenluonti. Varsinkin tammikuussa oli mukava lähteä ulos tekemään polkuja, kulkureittejä ja aukeita alueita lumeen. Lumi oli kevyttä kuin puuteri ja helposti siirreltävää. Sunnuntaina ja tänään on kolan työntäminen ollut raskaampaa, kun lumi on vesisateiden myötä muuttunut tahmeaksi ja painavaksi. Silti molempina päivinä on ollut mukava saada pihaan kulkuväylät polviin upottavien hankien sijaan. Ennen talvea 2017 en ollut koskaan oikeastaan tehnyt lumitöitä. Ei kerrostalossa asuessa tarvinnut. Ja vasta nyt talon myötä olen oikeasti tehnyt lumitöitä. Voihan olla, että tämä talvi vie vielä innostukseni lumenluonnista, mutta ainakin tällä hetkellä se tuntuu yhdeltä parhaimmalta tavalla viettää omaa aikaa. Korvissa kuunnelma, käsissä lumikola ja edessä iso piha hankineen.<br />
<div>
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFJJrfuaOUrfQ4nOO8wFPtzY4zo0UukYWqfbltt-x1Z9rSovz1NdHVv8zRsHT-E_QKbCZ-_l-sdIO-RyxZJBsIwJPTfGBCMNXHZ5-xbewKmvsZK43QLSiQrsYdUpIMHd4DtMkwEZPGUlE/s1600/20190203_163520.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFJJrfuaOUrfQ4nOO8wFPtzY4zo0UukYWqfbltt-x1Z9rSovz1NdHVv8zRsHT-E_QKbCZ-_l-sdIO-RyxZJBsIwJPTfGBCMNXHZ5-xbewKmvsZK43QLSiQrsYdUpIMHd4DtMkwEZPGUlE/s320/20190203_163520.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Piha, kun lumitöitä on tehty kuukauden verran. <br />
Ei sitä koko nurmikenttää tarvitse kolata. Onneksi.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yhtenä talon myötä tulleena harrastuksena on kukkien ja kasvien kasvatus. Vaikka hanki onkin maassa, on mukava jo aloitella kevään puutarhan laittoa. Olen pohtinut mitä puita istutetaan, mitä kukkia ja marjapensaita voisi tuoda pihaan lisää, rakennetaanko kasvihuone pihalle ja mitä tehdään nykyiselle pienelle kasvimaalle. Käly toivoi, että kasvatamme parsaa. En ollut edes ajatellut sitä, mutta olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla sitä. No saapa nähdä mitä innostukselle ja suunnitelmille käy, kun lumi on sulanut ja olisi oikeasti aika iskeä sormet multaan. Sisäkasvienkin hoitajana olen aika unohteleva ja huolimaton.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBxAfyrY8nLpBB41q58bgY9L0M7BK6uCPrCko2nglbVHI1KzYoCnSIF9Iqw8Y75HrSQF6F0xVVpeT5gHQmdXRFxsnCfnzEm-OKIpR6hxVgOPAIqkqHrsA8XbkiXEhJ60Rl8uhU6cRrbdQ/s1600/20190108_110825.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBxAfyrY8nLpBB41q58bgY9L0M7BK6uCPrCko2nglbVHI1KzYoCnSIF9Iqw8Y75HrSQF6F0xVVpeT5gHQmdXRFxsnCfnzEm-OKIpR6hxVgOPAIqkqHrsA8XbkiXEhJ60Rl8uhU6cRrbdQ/s320/20190108_110825.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Posliinikukka odottaa, että istuttaisin sen ruukkuun. <br />
Sisäkukkia on tullut aiemminkin pistokkaista kasvatettua, mutta ulkokasveille en ole sitä koskaan tehnyt. <br />
Nyt pitäisi käydä ostamassa siemenet, jotta ne ehtisivät itää ja kasvaa hyvin ennen istutusvaihetta keväällä. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Remontointi ja sisustaminen ovat myös talon mukanaan tuomia harrastuksia, vaikka jälkimmäinen on ollut jo pitkään "harrastuksenani". Olen oikeastaan koko aikuisikäni asunut vuokra-asunnoissa, joissa ei ole vain tehnyt mieli tehdä remonttia. Osassa on ollut jo omaan makuuni sopivat ratkaisut ja osassa remontointi oisi vaatinut poismuuttaessa alkuperäiseen palauttamista, joten maalisutiin tarttuminen ei ole ollut vaihtoehto.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Tietenkin muutto omaan taloon tuo mukanaan sisustamista ja remontointia. Pintoja haluaa muuttaa oman maun mukaiseksi ja pientä korjaustarvetta edellisten asukkaiden jäljiltä on lähes aina. Minulle remontointi on uusi juttu, enkä voi sanoa, että olisin siihen hurahtanut. "Vähitellen, vähitellen" on ollut mottoni. Mielestäni pitää asua uudessa kodissa, jotta oikeasti varmistuu siitä mitä sinne haluaa ja mikä sinne sopii. Avaimet saatuamme teimme kuitenkin alakerran lattiarempan, koska huonekalujen sisäänkantamisen jälkeen se olisi ollut työläs juttu. Lattian väristä päättäminen oli yllättävän vaikeaa, mutta lopputuloksesta olen tyytyväinen. Hiottu, lipeöity ja vaaleaksi öljytty mäntylattia on valoisa verrattuna alkuperäiseen tummaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olin päättänyt, että tapetoimme kaksi seinää alakerrasta. Oikean tapetin valitsemisessa meni kuitenkin useampi kuukausi ja lopulta vasta viikkoa ennen joulua revimme vanhat tapetit ja liisteröimme uudet seinille. Vaikka tapetointi ei olekaan vaikea tai isotöinen pintaremonttihomma, oikean tapetin valitseminen kesti pitkään. En halunnut valita sellaista tapettia, joka vaihdettaisiin jo muutaman vuoden sisällä. Lapsuuden kodissani mentiin samoilla väreillä melkein 15 vuotta ja tämä sisustusajattelu on tainnut jäädä minuunkin. No ehkä nyt valitsemani tapetit tulevat vaihtumaan vähän nopeammalla aikataululla, mutta ei todennäköisesti kuitenkaan viiden vuoden sisään.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr86JVeyFy7UVJ81lUiYQhaUgjJpogXMs1-iqclC04BJ4UEDZZfjdfEuGIQ7jSepk3LiiQ7nZ0LPzy2JMeL1UgkChGGgbfogP11xOmSZXtTSW0itRrFWtRK-jkTgmRBrceGht0m9Q5Cg0/s1600/20181205_192136.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr86JVeyFy7UVJ81lUiYQhaUgjJpogXMs1-iqclC04BJ4UEDZZfjdfEuGIQ7jSepk3LiiQ7nZ0LPzy2JMeL1UgkChGGgbfogP11xOmSZXtTSW0itRrFWtRK-jkTgmRBrceGht0m9Q5Cg0/s320/20181205_192136.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vanha tapetti juuri ennen pois repimistä. Moni ystäväni ihmetteli miksi näin kauniin tapetin haluan pois. <br />
Itse en vain kokenut sitä omakseni ja sellaiseksi mitä haluaisin katsella. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIdUNHI7j-HVn75pHxiUo-fHlXZ1BwSLRF8vEWhXVME_elkU8ME78Pi6wXgyKg3FpaZJf8NRznkmP5i9qWsKOc8z3v2Pt21Bhjx0ie7azsfqJqGfmtQ1OyWwG3sIb3hKCorzF14a23S9I/s1600/IMG-20181205-WA0001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIdUNHI7j-HVn75pHxiUo-fHlXZ1BwSLRF8vEWhXVME_elkU8ME78Pi6wXgyKg3FpaZJf8NRznkmP5i9qWsKOc8z3v2Pt21Bhjx0ie7azsfqJqGfmtQ1OyWwG3sIb3hKCorzF14a23S9I/s320/IMG-20181205-WA0001.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tapettien repiminen oli kyllä hauskaa. :D</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhis7iY9WM1wdHR1SOZEVPap8uZ81Mb1gqJVeyzAiyTwcGEDidJj1N69bOBLrGx9kkKtQBf8n_qtCKpXwnsFHMyklW5eFM5PQqFUkbBK2cshaODDZ-MSdAaGtEwdzxHAvJ3nd6ZotId2XY/s1600/20181220_111821.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhis7iY9WM1wdHR1SOZEVPap8uZ81Mb1gqJVeyzAiyTwcGEDidJj1N69bOBLrGx9kkKtQBf8n_qtCKpXwnsFHMyklW5eFM5PQqFUkbBK2cshaODDZ-MSdAaGtEwdzxHAvJ3nd6ZotId2XY/s320/20181220_111821.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tilalle tuli vaalenpunainen Emma von Brömssenin tapetti, jossa on Japaninvaahteran lehtiä. <br />
Pienempi kuvio ja miun viime vuosina kodin sisustukseen tuoma vaaleanpunainen<br />
olivat pitkän valinnan jälkeen ne mihin päädyin. <br />
En uskaltanut valita William Morrisin runsaita kukkia. Ehkä ensi kerralla.</td></tr>
</tbody></table>
Koska tapetoiduilla huoneilla on eri käyttötarkoitukset (ensimmäinen on seurustelu- ja toinen makuuhuone), halusin niihin erilaiset tapetit. Olin aiemmin syksyllä ostanut Emma von Brömssenin verhot ja lopulta innostuinkin juuri hänen tapeteistaan. Hänen muotokielensä ja kuviointien selkeys sai valitsemaan Japaninvaahteratapetin ja harmaansinertävän pilkullisen taperin. Kotona tehdyt pienet remontointihommat eivät ole saaneet minussa syttymään mitään remontointipaloa tai sisäistä pientä timpuria esiin. Sen sijaan suhtaudun remontteihin "tehdään, koska tämä on tehtävä" -asenteella.<br />
<br />
Sisustamisen kanssa on eri tilanne. Kaikenlaisia sisustusratkaisuja on tullut mietittyä ja kehiteltyä. Osa niistä on jo toteutunut ja osa niistä odottaa oikeaa löytöä. Sen voin myöntää harrastuksekseni edelleen.<br />
<br />
Talon myötä "harrastukset" varmasti alkavat vielä näistä lisääntyä. Melkein jännityksellä odotan niitä.<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-91316601289029040772019-01-24T15:49:00.002+02:002019-01-24T16:32:17.431+02:00Matkan odotustaJoitakin asioita odottaa kauemmin kuin toisia. Sitten kun ne alkavat olla lähellä, siis tapahtuvat ihan kohta, alkaa vähän kutkuttaa. Ja alkaa valmistautua. Siksi tänään...<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<iframe allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/e1mHyj3lubQ" width="560"></iframe>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-40573285482051898182018-11-15T12:20:00.001+02:002018-11-15T12:47:48.075+02:00Aamiaispöydässä pohdintoja uudesta arjestaIstun pitkästä aikaa yksin aamiaispöydässä. Takassa rätisee tuli ja lämpömittariin vaihtui juuri lukemaksi 19 celsiusta. Pohdin laittaisinko vielä toisen pesällisen puita takkaan vai sulkisinko pellit ja antaisin takan luovuttaa lämpöään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggjiTCDF08FdMIgb8XTGlNKBzLaS8XdD6UvHYGtr91MfQtNNyjOkRBMb_mU7lHOOziYTpWqq8OqnBT5q30e77uNUCncAHcwrs6rVKYcTHUeS1V3IRiyadee7n6312fW8g6y0vv1h8CSuM/s1600/20181004_145300.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggjiTCDF08FdMIgb8XTGlNKBzLaS8XdD6UvHYGtr91MfQtNNyjOkRBMb_mU7lHOOziYTpWqq8OqnBT5q30e77uNUCncAHcwrs6rVKYcTHUeS1V3IRiyadee7n6312fW8g6y0vv1h8CSuM/s320/20181004_145300.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Muutto vaikutti monelta tavalla omaan arkeen. En kerrostalossa asuessa tainnut katsoa patterien termostaatteja kuin sinä aamuna syksyllä, kun ensimmäistä kertaa asunto tuntui viileältä kesän aurinkoisten päivien jälkeen. Nyt aloitan aamun laittamalla tulen takkaan ja joinakin aamuina myös leivinuuniin. Sisälämpömittariin ei tarvitse vilkaista, koska lämpötilan on oppinut jo arvioimaan unesta lämpimälle iholle tulevasta viileydestä, kun astuu makuuhuoneesta käytävään.<br />
<br />
On meillä patterit, mutta vain makkarin patteri on yöllä päällä ja työhuoneen patterin laitan päälle, kun menen sinne töihin. Eilen työhuoneeni lämpötila oli 17,5 celsiusta aloittaessani töitä ja patteri nosti alta tunnissa lämpötilan yhdeksääntoista. Tavakseni on tullut napsauttaa patteri pois päältä, kun lopetan työnteon. Kukat pärjäävät viileämmässäkin huoneessa yksinään. Ainakin joulukaktus pukkaa jo nuppuja.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizfzkea_hwlF4V3cRtwsCKkpCMroS-aQt56GmHMhZNQBKZTeEaYHVJ10v3NmzjvsVVqR4iF617XN_XNeUx1U_-x1dIW4e8rGnO3RKqIV5xCSEl2g6_pE0W3MH7G8MZ7fJu8VBbj9X1mZk/s1600/IMG_20181109_123335_569.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizfzkea_hwlF4V3cRtwsCKkpCMroS-aQt56GmHMhZNQBKZTeEaYHVJ10v3NmzjvsVVqR4iF617XN_XNeUx1U_-x1dIW4e8rGnO3RKqIV5xCSEl2g6_pE0W3MH7G8MZ7fJu8VBbj9X1mZk/s320/IMG_20181109_123335_569.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Peikonlehti tekee koko ajan suurempia <br />
lehtiä, vaikka työhuoneessa ei ole tasaista lämpöä.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Lämmittämisen opettelu on tullut osaksi arkea. Kun pari kertaa on herännyt kuusitoista asteisessa talossa ja ulkona on lämpötila lähempänä nollaa, pohtii miksi ei voisi pitää pattereita koko ajan päällä. Voisihan niitä pitää, mutta samalla ei opi tuntemaan oman talon käyttäytymistä. Paljon enemmän on oppinut sillä, että lämmittää takassa aamulla pesän tai kaksi ja illalla toisen samanlaisen. Ja villasukkia on mukava neuloa lisää.<br />
<br />
Talon lämmön pitäminen siinä yhdeksäntoista ja kahdenkymmenen hujakoilla ei ole tekemisissä ilmastonmuutoksen tai lämmityskustannusten kanssa. Se on sidoksissa omaan oloon. Noilla asteilla meillä pärjää hyvin. Saa jättää villasukat pois, jos haluaa tai pitää ne jalassa, eikä tule hiki. Hankalampaa on yrittää saada lämpö pysymään tuossa välissä useamman päivää putkeen ilman pattereita. Vielä on oppimista.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirFKAxS8JFM4bcogk77kCUk0ij6cOmHfJsQXRIsFlqBnlKZGbIAdsHfFTCqEapiPZQ3Mvv98H_q9ZJ8aeS_N4fTCf3uhfF8QSP7Q72P49cfXBBMJJpyVGoVyVcwjHdftiBv_tQMBepapU/s1600/IMG_20181113_133702_136.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirFKAxS8JFM4bcogk77kCUk0ij6cOmHfJsQXRIsFlqBnlKZGbIAdsHfFTCqEapiPZQ3Mvv98H_q9ZJ8aeS_N4fTCf3uhfF8QSP7Q72P49cfXBBMJJpyVGoVyVcwjHdftiBv_tQMBepapU/s320/IMG_20181113_133702_136.jpg" width="256" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Uuden villasukat ovat puikoilla tulossa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jossain talon lämmittämisen välissä tajusin myös miksi monissa ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset käyttävät kauniita villapaitoja ja toisinaan myös kynsikkäitä kotonaan. Talot, joissa he asuvat ovat yhtä herkkiä lämmitykselle kuin meidän. Villapaita ei ole päällä sen takia, että siinä näyttäisi hyvältä vaan sen takia, että se oikeasti lämmittää, kun sisällä on kuusitoista tai jopa neljätoista astetta. Olin sivuttanut asian tyysti. Tajusin sen vasta, kun omien villapaitojen käyttö sisällä alkoi lisääntyä. <br />
En ole vielä alkanut neuloa meille kynsikkäitä kotona käytettäväksi. Enkä toivottavasti siihen pisteeseen edes päädy. :D<br />
<br />
Rakastan, lämmitysarjesta huolimatta, tätä ihmettelyä ja kotia. Ja laitan jouluvieraille tarvittaessa patterit päälle.<br />
<br />
Ehkä käyn hakemassa nyt lisää puita iltaa varten. Siitäkin on tullut yksi uusi arjen asioista.Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-77229556097452221992018-09-09T15:27:00.000+03:002018-09-09T15:34:11.810+03:00Kun ihminen muuttuu ja muuttaa<div class="adn ads" data-legacy-message-id="163feef92842f8a7" data-message-id="#msg-a:r-7088502029761424972" style="background-color: white; border-left: none; color: #222222; display: flex; font-family: Roboto, RobotoDraft, Helvetica, Arial, sans-serif; padding: 0px;">
<div class="gs" style="margin: 0px; padding: 0px 0px 20px; width: 854px;">
<div class="">
<div class="ii gt" id=":1wh" style="direction: ltr; margin: 8px 0px 0px; padding: 0px; position: relative;">
<div class="a3s aXjCH " id=":1wi" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: 1.5; overflow: hidden;">
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;">Muistan sen iltapäivän hetken työnohjauksessa keväällä 2011, kun sanoin, ettei minulla tule ikinä olemaan omakotitaloa eikä puutarhaa hoidettavana. Muistan työnohjaajani rauhallisen katseen ja oman vakuutteluni siitä kuinka tunnen itseni ja kuinka kaupunkilainen kerrostaloasukas olen. </span><br />
<div>
<br /></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;">Nyt ollaan siinä pisteessä, että olemme omistaneet lähes kuukaudan omakotitalon "maalla". Muuttoauto toi viikko sitten huonekalut, torstaina kävimme tekemässä loppusiivouksen vanhassa kodissamme ja huomenna taas saan herätä hirsiunelmassamme luonnon keskellä. Kohta saan sytyttää leivinuunin ja leipoa tuoreet riisipiirakat ja hauduttaa karjalanpaistin. Voin istuttaa pihalle omenapuun ja kirsikkapuun. Aloittaa työpäivän tornihuoneestani ja päättää sen illallisella terassille katsellen tähtiä.</span></div>
<div dir="auto">
<br /></div>
<div dir="auto">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjpqCsgH9W_fL-SQw2l4AZl46DxjQSsQgB1pRU9-MM1PI49Er7m_FjkNFJdDMvsOldAuD-Va7Xj0H95b_6QZLc4OiVHkUBVg35gIX543rbxkCsSOkIhTM7rp9_39Yjda1LAvNn6GdpWo4/s1600/20180814_195734.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><span style="font-size: small;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjpqCsgH9W_fL-SQw2l4AZl46DxjQSsQgB1pRU9-MM1PI49Er7m_FjkNFJdDMvsOldAuD-Va7Xj0H95b_6QZLc4OiVHkUBVg35gIX543rbxkCsSOkIhTM7rp9_39Yjda1LAvNn6GdpWo4/s320/20180814_195734.jpg" width="320" /></span></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Ulko-oven avaaminen ensimmäisen kerran.</span></td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-size: small;">Kaupunki on tila, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni, tutkinut niitä ja ihmetellyt niiden kehitystä. Olen vaeltanut katuja, kujia, puistoja ja rantabulevardeja. Nyt se kaikki muuttuu turistiseksi elämäksi arjen sijasta. Muuttuuko katseeni? Muuttuuko tapani liikkua, kohdata ne entiset arkeni tilat? </span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;">On ollut hauska huomata millainen muutos omasta ehdottomuudesta pois kasvaminen on ollut. Osa vaikutuksensa on ollut tietenkin puolisolla ja yhteisellä näyllä tulevaisuudestamme, mutta vielä suurempi merkitys on ollut sillä, että olen sallinnut itselleni elää minua todeksi, muiden, saatikka sitten yhteiskunnan, odotuksista huolimatta. Tunnistan nimittäin siinä kevään 2011 puheessa minun puhuvan muiden minuun laittamien kuvitelmien ja ajattelumallien pohjalta. Kyllä, olen kaupunkilainen, mutta se on vain pieni osa minua. Suurempi osa on se, joka nauttii ja voi hyvin omassa elämässään. Siihenkin elämään mahtuu ripaus kaupunkia, vaikka sitä rakkauden kohdetta eli Turkua. </span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-WEc0ZEVsy2IpIo2NFpfOCxIQW2AxyaCjElPRXuZnsr9aBlSNUUh6MQFFfJBL83w04JzfnlQ24py2mmcuLSscv5sp-MzibJi59pqjxEpDLFeOgTaIInNOg19QsDpfmVxVAZ8k3GDDkqE/s1600/20180814_205717.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><span style="font-size: small;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-WEc0ZEVsy2IpIo2NFpfOCxIQW2AxyaCjElPRXuZnsr9aBlSNUUh6MQFFfJBL83w04JzfnlQ24py2mmcuLSscv5sp-MzibJi59pqjxEpDLFeOgTaIInNOg19QsDpfmVxVAZ8k3GDDkqE/s320/20180814_205717.jpg" width="240" /></span></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Työhuoneen ikkuna</span></td></tr>
</tbody></table>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;">On jotenkin helpottavaa, että omasta ehdottomuudesta on päässyt. On helpompi sallia itselle asioita ja tehdä rohkeammin uusia asioita. Oli se sitten vaikka katolle kiipeäminen, vaikka korkeanpaikankammoinen olenkin. Uusia tiloja, uusia näkymiä, yhteinen piha ja yhteinen arki. Näin on hyvä, maalaisserkkuina. 💕</span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3VXtq-nPCi97eLklz1Chf5QRxbGH-Oxr7QjnkPOzJ9mhu95GfVvcIqwAzbBM6CkN6uBGg1ZR9Rxr-exOmaADM2_l6b7gw_WnCzVEed5xs1QyzPHqvfcRWTarJXcI_V77e0zxkScd4R-8/s1600/katolla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><span style="font-size: small;"><img border="0" data-original-height="1368" data-original-width="1600" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3VXtq-nPCi97eLklz1Chf5QRxbGH-Oxr7QjnkPOzJ9mhu95GfVvcIqwAzbBM6CkN6uBGg1ZR9Rxr-exOmaADM2_l6b7gw_WnCzVEed5xs1QyzPHqvfcRWTarJXcI_V77e0zxkScd4R-8/s320/katolla.jpg" width="320" /></span></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Tornin huipulla. Tiukkaa teki, mutta kunnon valjailla, köysillä ja </span><br />
<span style="font-size: small;">puolison tiukalla otteella uskalsi ihan korkeimmalle kohdalle</span><span style="font-size: small;">. </span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div dir="auto">
<br /></div>
<div dir="auto">
<br /></div>
<div dir="auto" style="font-size: small;">
<br /></div>
<div dir="auto">
<span style="font-size: xx-small;">Kuvat: Ida-Maria ja Sakari</span></div>
</div>
<div class="yj6qo" style="font-size: small;">
</div>
<div class="adL" style="font-size: small;">
</div>
</div>
</div>
<div class="hi" style="background: rgb(242, 242, 242); border-bottom-left-radius: 1px; border-bottom-right-radius: 1px; margin: 0px; padding: 0px; width: auto;">
</div>
</div>
</div>
<div class="ajx" style="clear: both;">
<br /></div>
</div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-33599691179134848742018-08-11T22:57:00.000+03:002018-08-11T23:04:34.063+03:00Mistä tietää...että on aika palata balettitunneille?<br />
<br />
Siitä, kun tanssii bussiasemalla kesäyönä. Niin kevyesti jalka nousee ensimmäisen asennon kautta arabeskiin ja piruetti laskeutuu neljänteen asentoon välittämättä siitä mitä muut odottajat ympärillä tekevät.<br />
<br />
Toisaalta Turkuun on aina elämässäni kuulunut kesäyönä kadulla tanssiminen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0634gItEA8eS0NFqm62X6K940oJkvgBE2lT4jy7z5224BLeuUWtL2m4-31X2evvvJ2FqfpKGmeJdyJs3NTiV431GxV3gFCdWiMgoWCVzGaR0mVxIgvHn-1CQAzrv8Sfc4hFSoEubensE/s1600/IMG_20180811_221131_669.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0634gItEA8eS0NFqm62X6K940oJkvgBE2lT4jy7z5224BLeuUWtL2m4-31X2evvvJ2FqfpKGmeJdyJs3NTiV431GxV3gFCdWiMgoWCVzGaR0mVxIgvHn-1CQAzrv8Sfc4hFSoEubensE/s320/IMG_20180811_221131_669.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Huomasin jälleen olevani sama ihminen kuin kahdeksan vuotta sitten. Samaa naurua, kevyitä askelia ja unelmia. Uusia unelmia kuitenkin. Yhteisiä, toteutuvia ja kasvavia. Vain vähän vanhempi ja rauhallisempi. Hypyissäkin on enemmän keveyttä kuin ennen.<br />
<br />
Ehkä tämän kotimatkan jälkeen täytyy tehdä bliésarja ja piruetit ennen nukkumaan menoa. Onneksi kotona annetaan niille tilaa. Ja kohta vielä enemmän. Ehkä minäkin muistan kuunnella sitä sisäistä tanssijaa enemmän tänä syksynä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY8H-IQBX40GGlgEiYRbF64uHK6y9758vWwZZZty8yRdkijQqc6xn-rsP_aRjJPvg0dQhTSltdg4-b49jz6afBBvnUzY_va4qX_24y4PSyzVTtDQfALjhgMtgznFmUDhstPgUeIkgUsMI/s1600/20180605_200047.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY8H-IQBX40GGlgEiYRbF64uHK6y9758vWwZZZty8yRdkijQqc6xn-rsP_aRjJPvg0dQhTSltdg4-b49jz6afBBvnUzY_va4qX_24y4PSyzVTtDQfALjhgMtgznFmUDhstPgUeIkgUsMI/s320/20180605_200047.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-39969137882176787002018-06-24T18:55:00.000+03:002018-06-24T18:56:05.246+03:00Neulomisen kaipaus vastaan tilallinen käyttäytymiskoodistoVuosi sitten kesällä sain syntymäpäivälahjaksi langat villapaitaan. Valitsin mallin itse, mutta juuri sen mallin lankoja en saanut. Joten piti soveltaa puikkojen, silmukoiden ja kerrosten kanssa. Viime kesänä puikoilla oli kuitenkin muuta; ensin vaalea Haruni-huivi ja sitten vielä toinen vaaleanpunaisena sekä parit lahjaneulomukset.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicoNfw0_vLcWNEqzNGrOPghWD_OvUmWlVH3e8adpBZjxiNs8fYx_KPc9pkfrqtWZ0q5xOrq0C8LMfXN3RSbLmpZ349K361vPiE-Fpuj8pr2R6bdiG7-a-8xfMZF1eMUdVGnS_bIFgoTOc/s1600/IMG_20171217_223103.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicoNfw0_vLcWNEqzNGrOPghWD_OvUmWlVH3e8adpBZjxiNs8fYx_KPc9pkfrqtWZ0q5xOrq0C8LMfXN3RSbLmpZ349K361vPiE-Fpuj8pr2R6bdiG7-a-8xfMZF1eMUdVGnS_bIFgoTOc/s200/IMG_20171217_223103.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tein joululahjaksi villahousut suvun pienimmälle. <br />
Näitä tein esimerkiksi äitini luona, työmatkoilla ja yhdessä kokouksessakin. </td></tr>
</tbody></table>
Lopulta aloitin villapaidan vasta tänä keväänä. En ole koskaan aiemmin neulonut villapaitaa; saatikka sitten raglan-hihalla. Purkuhommiksihan ensimmäinen yritys meni. Onneksi tein itselleni, niin pystyin sovittamaan usein. Paitaa tehdessä huomasin kuinka paljon yksinkertaisista malleista ja "kevyistä" töistä. Kun paita alkoi edetä, en jaksanut enää kantaa sitä mukana matkoilla ja se jäi kotiin odottamaan. Yleensä minulla on aina jokin keskeneräinen neulomus mukana, joten käsilaukussa kulkikin sitten pari kuukautta virkkaus, josta tuli Rocketille uusi tiskirätti.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-1qGISyA78QnBDuR4f9ZjhM4od98w-VEIPo-XN1-0lbQSG1dns2Hgl_CuMLiCkTlRPAXJ1HFuO1aWxlVchuRYMgtyRd9sfVdMOhRN7EIvi_W15srnKfwocknJKPGIhTzL9mUZZ5A4_dQ/s1600/IMG_20180412_212230_715.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-1qGISyA78QnBDuR4f9ZjhM4od98w-VEIPo-XN1-0lbQSG1dns2Hgl_CuMLiCkTlRPAXJ1HFuO1aWxlVchuRYMgtyRd9sfVdMOhRN7EIvi_W15srnKfwocknJKPGIhTzL9mUZZ5A4_dQ/s200/IMG_20180412_212230_715.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keskeneräinen raglan-hihallinen villapaita kulki työmatkoilla mukana, kunnes se alkoi painaa liikaan. <br />
Pitkillä junamatkoilla ehti hyvin katsoa Areenasta poliisisarjoja ja neuloa uusia kerroksia.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Neulominen sisältää tilallisen kokemuksen. Kaikki paikat eivät ole mukavia neulomiselle. Kotonamme on selkeästi muutama tietty paikka, joissa neulon. Liikennevälineet ovat myös helppoja tiloja neulomiselle. Elokuvateatterin aula tuntui vieraalta samoin kuin kirjasto, kun olin yksin liikenteessä. Kahviloissa neulon yleensä seurassa. Jos olen yksin, kahvin kanssa valitsen mieluummin kirjan. Neulominen sulkee ihmisen samalla tavalla omaan hiljaiseen rauhallisuuden kuplaan kuin kirja. Saat ehkä katseita osaksesi, mutta harvoin ihmiset tulevat kysymään mitä neulon. Poikkeuksena tilanteet, joissa lanka on katsojan silmään mieleinen tai malli on erikoisempi. Kevättalvella tekemäni kettusukat saivat esimerkiksi huomiota junassa. Olen neulonut myös kokouksissa, illanistujaisissa, odottaessani hammaslääkärille pääsyä ja anopin luona. Toisinaan tila on rajoittanut neulomista, mutta yleensä halu edetä on vahvempi kuin paikkaan tai hetkeen liittyvä käyttäytymiskoodisto.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-nCtUpixH2o6lWXc2Sxo4e78klEWLbcbFVLCAZRtehpDspqYXx0ZR4bMfzMxcvFwzioM_nbWdRLkyp_zudlrP3klX9ffzBE6h6XKRg74FWt76hPSnvAXk70T9NP8sLcZdt_d3YYGmfwI/s1600/IMG_20180324_190225_661.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-nCtUpixH2o6lWXc2Sxo4e78klEWLbcbFVLCAZRtehpDspqYXx0ZR4bMfzMxcvFwzioM_nbWdRLkyp_zudlrP3klX9ffzBE6h6XKRg74FWt76hPSnvAXk70T9NP8sLcZdt_d3YYGmfwI/s200/IMG_20180324_190225_661.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mallilla on merkitystä miten ihmiset suhtautuvat neulomiseen julkisessa tilassa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Villapaidat kuuluvat talveen. Tai sitten näin Suomen kylmään juhannukseen. Tätä paitaa on tehty kotisohvalla, vuoteessa, äidin sohvalla, junassa, kahvilassa ja pelkääjänpaikalla. Seuraavaa neulomus vie toivottavasti uusiin tiloihin ja ehkä taas rikkomaan käyttäytymiskoodistoa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn50W_Potur3ZRvlLGFaLjYtPPdFvnueQ8VMlJlhQp3t_7QBywJhJ6WS6_cqU6xNmynXFt-JvTboVObizXLiU_7Dt7Bn1NOAEbrVyu_BlxAh_mWohAvPNMHnKAZuBwC6_dULpGFpLlxIE/s1600/IMG_20180624_171627_873.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn50W_Potur3ZRvlLGFaLjYtPPdFvnueQ8VMlJlhQp3t_7QBywJhJ6WS6_cqU6xNmynXFt-JvTboVObizXLiU_7Dt7Bn1NOAEbrVyu_BlxAh_mWohAvPNMHnKAZuBwC6_dULpGFpLlxIE/s320/IMG_20180624_171627_873.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Villapaidan alkuperäinen malli on River, mutta <br />
sovelsin siihen pitkät hihat. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: left;">
Neuleiden ohjeet: </div>
<div style="text-align: left;">
<a href="https://www.ravelry.com/patterns/library/haruni" target="_blank">Haruni-huivi</a> on hauska, mutta vaatii ohjeen seuraamista. Ohje on ilmainen.</div>
<div style="text-align: left;">
<a href="https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/neulotut-kettu-sukat-novita-venla" target="_blank">Kettu-sukista</a> ensimmäisen pään tein väärin, mutta lopulta pidin siitä enemmän kuin ohjeen mukaan tehdystä. Ohje on ilmainen.</div>
<div style="text-align: left;">
<a href="https://www.ravelry.com/patterns/library/river-pullover" target="_blank">River-villapaidan</a> alkuperäinen lanka on ohuempi ja malli 3/4-osa hihallinen. Ohje on maksullinen. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-91480373211209651292018-02-18T20:02:00.000+02:002018-02-18T22:21:14.806+02:00Kun Osmo räjähtiMyönnän, minusta ei ole kaktuksia kasvattamaan. Ainakaan, jos tarkastellaan piikikkään ystävämme Osmon kohtaloa kuukausi sitten.<br />
<br />
Meillä on useita erilaisia viherkasveja. Kaikki paitsi yksi ovat minun entisestä kodista tänne tuomia, pistokkaista kasvattamia, lähikukkakaupasta hankkiamia tai lahjaksi saamiani. Tämä yksi oli puolisoni varjelema kaktus nimeltä Osmo.<br />
<br />
Osmo oli oikein kaunis, pullea kaktus, jossa oli muutaman sentin mittaisia piikkejä riveissä aina tyvästä latvaan. Puolisoni hoiti sitä hellästi, kastellen harvoin ja käännellen sitä valoa kohden, jotta se kasvaisi suoraksi.<br />
<br />
Jossain kohtaan yhteiseloamme kaktuksen hoito siirtyi minulle. Osittain ehkä siksi, että huolehdin kaikista muista kasveistammekin. Aluksi Osmo näytti viihtyvän hoidossani. Kastelin sitä harvoin (kerran kuussa) pienellä määrällä vettä. Se innostui kasvamaan. Pyöreä "vartalo" alkoi saada selkeän suipon "pään".<br />
<br />
Olohuoneemme on hieman hankala kukkien kasvatuksen kannalta. Meillä ei ole kunnollisia kukkapöytiä. Joskus vuosi sitten siirsin Osmon kirjahyllyn päälle yhdessä kultaköynnöksen kanssa. Paikka on hieman varjoisa, mutta rauhallinen. (Lapset eivät pääse pistämään itseään.) Koska en enää kunnolla nähnyt kukkapurkkiin saattoi Osmo saada hiukan enemmän vettä kuin aiemmin, mutta käsittääkseni se ei kuitenkaan kokenut hukkumiskuolemaa.<br />
<br />
Emme tiedä minä päivänä Osmo on päättänyt räjähtää. Tai siis me päättelimme, että se räjäytti itsensä. Löysin noin kuukausi sitten lösähtäneen ja mustuneen Osmo-kaktuksen kirjahyllyn päältä. Nostin kurouttautumalla kukkaruukun alas kirjahyllyn päältä. Silloin emme osanneet vielä epäillä muuta kuin, että se olisi kylmettynyt ja kuollut sen takia. Puolisoani harmitti. Olihan se hänen hellässä hoivassa ollut kasvi, joka oli pitkään ollut hänen ilonaan. Kun kuitenkin viikkoa myöhemmin karu totuus Osmon aiheuttamista tuhoista paljastui, muuttui Osmon muistelu ärtymykseksi.<br />
<br />
Olin ottamassa kirjahyllystä erästä kirjaa, kun huomasin kirjahyllyn takaseinässä olevan ruskean vanan. Se kulki pitkin takaseinää kaikkien hyllyjen läpi aina ylhäältä alas. Ihmettelin hetken mistä se johtui ennen kuin tajusin ottaa tuolin ja kiivetä katsomaan kirjahyllyn päälle. Ja sieltä se ongelma palastui. Siinä kohtaan missä Osmon ruukku oli aiemmin ollut oli ruskea lammikko ja seinä oli täynnä ruskeita roiskeita. Roiskeista pystyimme päättelemään, että Osmo oli päättänyt päivänsä räjäyttämällä itsensä. Miten ja miksi se sen teki, olisi vielä mielenkiintoista tietää. Onneksi vahingot jäivät kirjahyllyn takaseinän värivanoihin, eikä tarvitse lähteä seinää maalaamaan tai lattiaa siltä kohdalta uusimaan.<br />
<br />
Mitä hyvää tästä seurasi? Olemme harkitsevaisempia kaktusten hankkimisen ja hoidon suhteen jatkossa. Päädyimme myös sisustamaan ns. ruokailutilamme uusiksi, kun siirtelimme kirjahyllyjä siivotaksemme kaktusvahingot. Nyt meillä on luku- ja neulomisnurkkaus. Ehkä Osmon räjähdys olikin hyvä asia, koska saimme ratkaistua pari sisustuksellista ongelmaa tämän tapauksen myötä. Jatkossa muistelemme Osmoa lämmöllä.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWz-CVhED0VEJgkoq-fY4U-T2h18IczKMJ4nUDD-sK6ZC-GIuvPFALBNuRtCh6lAMV5ZwqfoNwlFi73lSlvwxxBLzSAWsKbVwI6VojNIVV3WlDVR_mr-UCQc22HXaqc57v7BN27yU7EU/s1600/IMG_20180218_194952_161.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="319" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWz-CVhED0VEJgkoq-fY4U-T2h18IczKMJ4nUDD-sK6ZC-GIuvPFALBNuRtCh6lAMV5ZwqfoNwlFi73lSlvwxxBLzSAWsKbVwI6VojNIVV3WlDVR_mr-UCQc22HXaqc57v7BN27yU7EU/s320/IMG_20180218_194952_161.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-50327381052316675042018-01-06T19:26:00.000+02:002018-01-06T19:26:31.964+02:00Kirja kirjoistaniJo viime blogikirjoituksessa minun piti kirjoittaa kirjoista, lukemisesta ja siitä kuinka vaikea minun on ottaa osaa erilaisiin haasteisiin. Yritin osallistua Helmet-lukuhaasteeseen pari vuotta sitten, mutta tuloksena oli vain Facebook-ryhmässä mukana roikkuminen ja muiden kirjavinkkejä ja lukukokemusten seuraaminen. Goodreadsin "Luen tänä vuonna x määrän kirjoja" -haasteeseen olen myöskin laittanut tavoitteen jo useampana vuonna. Lopputoksena... no noin puoleen olen päässyt tavoitteestani. (Viime vuonna luin 17 kirjaa 30:sta.)<br />
<br />
Hmm.... Yhden asian olen säilyttänyt omassa lukuharrastuksessani, vaikka kirjojen lukemismäärät ovat pudonneet enkä pysy mukana oman pienen kirjamaailmani ylittävissä haasteissa, merkkaan edelleen jokaisen lukemani kirjan ylös. Tein sitä lapsena isoveljeni innoittamana. Sitä kesti koko kouluiän aina ensimmäisiin opiskeluvuosiin asti. Sitten tuli pitkä tauko. Nyt minulla on ollut "pieni punainen kirja"jo vuodesta 2009.<br />
<br />
Se kirja on karu. Se paljastaa millaisia kirjoja olen lukenut, miksi ja muutamalla sanalla jotain lukukokemuksestani. Se kertoo suurin piirtein kauan luen kirjoja ja kuinka pitkiä jaksoja olen lukematta. Se, mitä se ei paljasta, on kesken jääneet kirjat. Harvoin minulla jää kirjoja kesken niin, etten joskus sitä lukisi loppuun. Ikävätkin ja inhottavatkin kirjat yleensä jossain vaiheessa kuitenkin kahlaan läpi.<br />
<br />
Toiset kirjat jäävät vain oman tilansa puutteessa kesken. Sitten vain niille tulee sopiva aika ja tila. Sellainen on C.S. Lewisin elämänkerta, jota jatkoin tällä viikolla. Se jäi kesken alkusyksystä 2014. Nyt olen lukenut sitä ahmien Baudelairen Pahan kukkien rinnalla. En voi olla miettimättä millä sanoilla merkkaan sen punaiseen vihkooni. <i>Tämä oli elämänkerta, jossa näkyy ihmisten merkitys yksilön luovalle työlle. Teos, joka jäi kesken, mutta vei lopulta mukanaan, kun olin valmis sen lukemaan. </i><br />
<i><br /></i>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjguup7x5755zMlFX6r7qoDZEdxol1UE7bNtz6HMWtlOf28_aJ5EDbjM6k1BuP6O0pX6LmKU0aI80i5gSe7nMdnwlnssG-yxypaFVf1Ar1tUEABxUiW4ymihc3IjpA3UIAFfX0vFuzvRUE/s1600/IMG_20180106_192211.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjguup7x5755zMlFX6r7qoDZEdxol1UE7bNtz6HMWtlOf28_aJ5EDbjM6k1BuP6O0pX6LmKU0aI80i5gSe7nMdnwlnssG-yxypaFVf1Ar1tUEABxUiW4ymihc3IjpA3UIAFfX0vFuzvRUE/s320/IMG_20180106_192211.jpg" width="320" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
Punainen kirja on karu myös numeroiltaan. Pidän nimittäin siitä, että lasken kuinka monta kirjaa olen lukenut ja kuinka monta sivua vuodessa. Oma lukeminen on vähentynyt ja vähentynyt vuosien varrella. Luen edelleenkin pitkiä kirjoja (300-500 sivua), mutta en samallaisella himolla. Kaipaan sitä. Erityisesti sitä minua, joka luki paljon. Onneksi se alkaa taas kaivautua esiin.<br />
<br />
Innostuksen juuria:<br />
* Elämässäni on taas tilaa lukemiselle.<br />
* Oma ajattelu kääntyy lukemisen suuntaan.<br />
* Saan jälleen lahjaksi kirjoja.<br />
* Yli kaksi vuotta lukupiiressä on tuonut jo lukemisenrytmiä takaisin elämään, mutta samalla tehnyt siitä ehkä suorittamista, ei aina nautintoa.<br />
<br />
Mitä luen tänä vuonna? Keskeneräisiä, odottaneita ja sovittuja kirjoja. Ennen kaikkea niitä kirjoja, jotka kutsuvat ja haluavat pienen punaisen kirjan sivuille.<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-85624777495783151872017-12-29T23:04:00.000+02:002017-12-29T23:04:25.655+02:00Tilintekoako?Muistin tänään, että unohdin ottaa työkoneelta talteen erään valokuvan ennen kuin luovutin koneeni takaisin työnantajalle. Ei se ole mikään suuri katastrofi, mutta paljasti minulle, kuinka tärkeätä minulle on säilyttää erilaisia muistoja.<br />
<br />
Tämä vuosi on ollut täynnä monia vanhoja ja uusia muistoja. Osa saa nauramaan, osa saa onnelliseksi, osa saa katsomaan maailmaa uusin silmin. Osa muistuttaa siitä kuinka lyhyestä hetkestä elämässä on kysymys.<br />
<br />
Jossain kohtaa tätä kulunutta vuotta ymmärsin sen, miten pienillä asioilla ja päätöksillä on suurin arvo ja merkitys. Niillä valinnoilla, joilla teemme ja elämme arkeamme. Se on niissä pohdinnoissa, joissa päätämme mitä haluamme tehdä työksemme, millaisia ihmisiä haluamme ympärillemme, miten haluamme käyttää aikaamme ja elää elämämme.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpCWzCLNCx9rX46cbAbu1PiRVdopiDxHTbxAuJmpBF3CrdBZMUu6GukbEijTOha1Tnppa8I2cqN3qSL25RvV7z3_EyZA1Lj41SzVuaeRufxUdMsvtE84lED6hFLO-p_roP43yJRAH5Zg/s1600/WhatsApp+Image+2017-08-28+at+19.11.34.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpCWzCLNCx9rX46cbAbu1PiRVdopiDxHTbxAuJmpBF3CrdBZMUu6GukbEijTOha1Tnppa8I2cqN3qSL25RvV7z3_EyZA1Lj41SzVuaeRufxUdMsvtE84lED6hFLO-p_roP43yJRAH5Zg/s320/WhatsApp+Image+2017-08-28+at+19.11.34.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun kaaso lämmittää palelevaa morsianta. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tähän vuoteen on kuulunut niin paljon. Paljon sellaista missä minä olen muuttunut ja kasvanut. Sellaista missä olen huomannut olevani pikkutyttö ja keskenkasvuinen. Paljon sellaista missä olen tuntenut itseni vanhemmaksi ja en ehkä viisaammaksi, mutta ehkä ymmärtävämmäksi. <br />
<br />
Mutta ennen kaikkea tähän vuoteen on kuulunut....<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCywAi3p3tVCou80BDfvmXr8hyTujiteB981DsGjfsB8yu0TvQw5FQB9mq0xfxKwsY_qwOhae7bSWLYfDJOmISx6A6Fv4spr0NCwJI_iVEt9LyRVaG0XZvpjSRSosufI27l9uOfIKVwPA/s1600/Lueainakuinvoit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCywAi3p3tVCou80BDfvmXr8hyTujiteB981DsGjfsB8yu0TvQw5FQB9mq0xfxKwsY_qwOhae7bSWLYfDJOmISx6A6Fv4spr0NCwJI_iVEt9LyRVaG0XZvpjSRSosufI27l9uOfIKVwPA/s320/Lueainakuinvoit.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi74yeDaFWJa69jgdtDul6HLwuuCTeI4-vxFINYqkGuv4d835LbGzLTuKCphiy0HzSL4raVTzdOxXbiKRc8SmtCP8bXdb_i2mlYv73GExH8ieP0R42-zQv8nl_5i32T4dQ03MZ1B19Ksz4/s1600/Bebrave.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi74yeDaFWJa69jgdtDul6HLwuuCTeI4-vxFINYqkGuv4d835LbGzLTuKCphiy0HzSL4raVTzdOxXbiKRc8SmtCP8bXdb_i2mlYv73GExH8ieP0R42-zQv8nl_5i32T4dQ03MZ1B19Ksz4/s320/Bebrave.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2a8sNzQt4SsGOb2vrWAYM3k2wwTuosxZl7EP9FJR8iS9JcNwW-WU6NEVX5IndWla4HyqSyOjyAweoq1XBpwNXR_50dfve6vPLeII1bUqxRYxd_dxuDAuVfmJKfXIw9BTE4G3xXmroYJc/s1600/Joenylitys.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2a8sNzQt4SsGOb2vrWAYM3k2wwTuosxZl7EP9FJR8iS9JcNwW-WU6NEVX5IndWla4HyqSyOjyAweoq1XBpwNXR_50dfve6vPLeII1bUqxRYxd_dxuDAuVfmJKfXIw9BTE4G3xXmroYJc/s320/Joenylitys.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY_h6DLzv6yXWecWZedACNyNiISoKbAricI_Q2eKF8lCEzBtcoKc2V8kmxOfWV37n7PQyWyE7VDN_heZEAp6sJbIeHACo0eGB3CqxbvHw772PBw_kBST4r_ddaw9_SCdSsX0HUCgtxk7s/s1600/Hattujamin%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY_h6DLzv6yXWecWZedACNyNiISoKbAricI_Q2eKF8lCEzBtcoKc2V8kmxOfWV37n7PQyWyE7VDN_heZEAp6sJbIeHACo0eGB3CqxbvHw772PBw_kBST4r_ddaw9_SCdSsX0HUCgtxk7s/s320/Hattujamin%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0wuC2ky_Edx8H7vQgkU_VFL6XHLp1PHDQgd2BvSLcC5l8_XfFX5RtCmI-JSIEZhUjiRl9s3QVt9T4BtBvV2U7AQ-cNUlwZ0hbGlWJNMCycytSNlqiycWT_0BctqMtFmW81prDKccSJvk/s1600/Min%25C3%25A4jaj%25C3%25A4%25C3%25A4tel%25C3%25B6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0wuC2ky_Edx8H7vQgkU_VFL6XHLp1PHDQgd2BvSLcC5l8_XfFX5RtCmI-JSIEZhUjiRl9s3QVt9T4BtBvV2U7AQ-cNUlwZ0hbGlWJNMCycytSNlqiycWT_0BctqMtFmW81prDKccSJvk/s320/Min%25C3%25A4jaj%25C3%25A4%25C3%25A4tel%25C3%25B6.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
...ja kuvaaja. 💕<br />
<br />
<br />
Olen päättänyt, että ensi vuosi on erilainen kuin tämä vuosi. Sen olen tiennyt oikeastaan jo koko vuoden. Se maistuu varmasti jäätelöltä ja saattaa välillä sulaa sormille. Se ei ole täynnä lukkoonlyötyjä asioita ja aikataulutuksia. Se on, kuten kaikki elämäni edeltävätkin vuodet, mahdollisuus olla minä ja tehdä niitä asioita, jotka tekevät minun elämästäni minun ja meidän elämästä meidän.<br />
<br />
En tee enää uuden vuoden lupauksia. Olen huomannut, että olen huono niitä toteuttamaan. Sen sijaan olen tehnyt lupauksia itselleni, omalle elämälleni. Niiden pitäminen on merkityksellisempää ja todellisempaa. Ja samalla niin ihanan haasteellista. Kysehän on itselleen rehellisyydestä. Se mitä olen nyt luvannut sitoo ja kantaa. Luo uusia muistoja.<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">kuvat: Sakari Tanhua. </span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-50917116095342277462017-11-01T00:01:00.004+02:002017-11-01T00:03:44.130+02:00Meillä nyt ja tulevaisuudessa<div class="" data-block="true" data-editor="26spq" data-offset-key="a3gd5-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="a3gd5-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<span data-offset-key="a3gd5-0-0" style="font-family: inherit;">Kahden työnarkomaanin kotona on hiljaista. Kuuluu vain näppäimistön napatus ja aivojen ruksutus.</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Tänään olen saanut kohdata mielenkiintoisia ihmisiä, tutustua Äijä-toimintaan, koota oman päättyvän hankkeen lankoja yhteen ja kirjoittaa tuleville opiskelijoille visaisia tehtäviä kulttuuriperinnöstä. Samaan aikaan tämän talouden mies on luonut kaunista koodia helpottamaan ihmisten arkea ja kouluttanut asiakkaita.</span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="26spq" data-offset-key="45t38-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjukqRbyz-5oWP9syYaBuqpY-IHxZsGXa5ZigJXYSgF6FV39VJWboeZyu43FryDgbQjKunNq0Xw0NxyC-ucirhMc1IxhjwdntkvC_yivR_yX-E9S6AcefsBShzSLVCiWyLXr_A1BNEXwDM/s1600/IMG_20171031_100607.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjukqRbyz-5oWP9syYaBuqpY-IHxZsGXa5ZigJXYSgF6FV39VJWboeZyu43FryDgbQjKunNq0Xw0NxyC-ucirhMc1IxhjwdntkvC_yivR_yX-E9S6AcefsBShzSLVCiWyLXr_A1BNEXwDM/s320/IMG_20171031_100607.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="45t38-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<br /></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="45t38-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<span style="font-family: inherit;">Istuimme aamiaspöydässä yhdessä. Istuimme illallispöydässä yhdessä, vaikka vain toinen meistä nälkäisenä söi minun valmistamaa ruokaa. Keskustelimme töiden välissä kaksi minuuttia mitä vastaamme välittäjille, kun emme osta heidän myymiä talojaan. Teemme töitämme eri kerroksissa, omassa rauhassa. Yhdessä. Kumpikin tietää tarkalleen missä toinen on, näkemättä. </span><br />
<span style="font-family: inherit;">Tänään olen pohtinut sitä kuinka onnellisia me kaksi olemme omissa rooleissamme, töissämme ja yhteisessä arjessa. Kuinka merkityksellistä meille on se mitä edustamme ja millaisella arvomaailmalla tätä maailmaa katselemme ja siinä elämme. </span><br />
<span style="font-family: inherit;">Samalla olen kuitenkin suunnitellut lauantain ruokalistaa kouluaikaisille ystävilleni ja sunnuntain Turun reissua varten makeaa jälkkäriä, josta me molemmat ja ystävämme Turussa pitäisi. Ja sitten jossain välissä, olen lukenut päivän aikana somekanaviini kertyneitä viestejä ja saanut muistutuksen siitä, että kohta arkemme ei ole enää sidottu minun yhdeksästä viiteen työhöni. Vaan se on sidottu vain meidän yhteiseen näkyyn ja minun haaveeseeni tulevaisuudesta. </span><br />
<span style="font-family: inherit;">Kohta ei olla kahden työnarkomaanin kotona, vaan kahden haaveiden toteuttajan kotona. Nyt meistä yksi toteuttaa täyspäiväisesti haavettaan, kohta kaksi. </span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="26spq" data-offset-key="cfps5-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS6vu3DpyqfaViKe-ElRs-nlq49ZD7VX4K3Sl9MlW7OaW6Nt_RTouA6U8UeSc9jcgwZByogJepJ3NrEQBFeWGIHKew4vxCnrRTMHr1LslFjBiRLBxpUAai_w0Wrz_oCoXf1LphwRWDnMI/s1600/20170920_171422.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS6vu3DpyqfaViKe-ElRs-nlq49ZD7VX4K3Sl9MlW7OaW6Nt_RTouA6U8UeSc9jcgwZByogJepJ3NrEQBFeWGIHKew4vxCnrRTMHr1LslFjBiRLBxpUAai_w0Wrz_oCoXf1LphwRWDnMI/s200/20170920_171422.jpg" width="112" /></a></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="cfps5-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<br /></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="cfps5-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<br /></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="cfps5-0-0" style="direction: ltr; font-family: inherit; position: relative;">
<br /></div>
</div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-62503733351399369882017-10-11T23:53:00.000+03:002017-10-11T23:53:11.008+03:00Pyörähdys<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX9pBZmOTq4KKf5EawxTNmfctvg0lk5JvaU1PfcvZm46YWUKaOGwDuPSAO2Ncu29G4BmMzEOV6X96KmSozICUTkS7s_yA10SlVdCM2maNPcLFul8KDH-nQpwwpwcgjVQ24A-mRN_KkkOE/s1600/Sakurajima.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX9pBZmOTq4KKf5EawxTNmfctvg0lk5JvaU1PfcvZm46YWUKaOGwDuPSAO2Ncu29G4BmMzEOV6X96KmSozICUTkS7s_yA10SlVdCM2maNPcLFul8KDH-nQpwwpwcgjVQ24A-mRN_KkkOE/s320/Sakurajima.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sakurajima</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Pysähtyneisyys. Siltä tuntuu, kun lentää vasten maapallon pyörimisliikettä.<br />
Paljaus. Siltä tuntuu, kun seisoo sekunnin murto-osan yksin peilin edessä tyhjässä huoneessa.<br />
Ulkopuolisuus. Siltä tuntuu kun kertoo kuplalaisille mitä aikoo tehdä.<br />
<br />
Ja sitten tulee pyörähdys, käännös, suunnanmuutos...<br />
<br />
Pulppuaminen. Siltä tuntuu läheisten halauksissa ja onnitteluissa.<br />
Ilo. Siltä tuntuu, kun voi toteuttaa haaveensa.<br />
Rakkaus. Siltä tuntuu, kun toinen katsoo hellästi.<br />
<br />
Kaikki on muuttunut, mutta samalla kaikki on juuri sinua itseäsi, yhteistä elettyä elämää ja sitä polkua, jota olet koko ajan kulkenut.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgejLwkSIu7Oubj8MJPQ3WkF9NiB6wG2SuqqGdVJ83xf4znOwxgK2SJag3J9-Db_Wj6niUUtYef2DsR0nDdu-ztvkK5j7Pnu6FSqMH6GgkgECjLdVA3rBU7YURtOVskMPl1LR0IJjQfJe0/s1600/selfieBeppu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="1152" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgejLwkSIu7Oubj8MJPQ3WkF9NiB6wG2SuqqGdVJ83xf4znOwxgK2SJag3J9-Db_Wj6niUUtYef2DsR0nDdu-ztvkK5j7Pnu6FSqMH6GgkgECjLdVA3rBU7YURtOVskMPl1LR0IJjQfJe0/s320/selfieBeppu.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Beppu</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Astelin ensimmäistä kertaa alttarille isän käsipuolessa. Nukuin ensimmäistä kertaa uuden nimen saaneena. Katselin ensimmäistä kertaa toimivaa tulivuorta. Uin ensimmäistä kertaa Tyynessä valtameressä.<br />
<br />
Yhdessä vaiheessa listasin ensimmäisiä kertojani. Sitten se jäi. Nyt se tapa muistui uudelleen mielelleeni. Viime kuukausiin on mahtunut monta ensimmäistä kertaa. Moni niistä on ollut myös elämän ainoita kertoja. Toivottavasti ainakin. Olen ylpeä niistä ensimmäisistä kerroista.<br />
<br />
Nämä ensimmäiset kerrat jäävät minuun. Ne näkyvät konkreettisina muutoksina tai piiloutuvat muistoihin. Ne määrittävät, mutta samalla myös vapauttavat, sallivat ja mahdollistavat.<br />
<br />
Sen takia en voi olla sanomatta: <i>Jokaisen valinnan teen itse rakkaan katseen suojassa. Perustelen itselleni ja hänelle, en muille. </i><br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRFcHnj7IzOO0Y2EJia8OpYNyqMvYlp4tNZhtOogIbugrG03ECEGhtkv7KcReyJQD5m23S-fj_ZKl4BQqpjQlN6NNbjNqI-tQPiZ0BEJ2aPaJ3vFRoQvy802T-6TREYhsROPcUAs5J_ro/s1600/Kioto+ja+min%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRFcHnj7IzOO0Y2EJia8OpYNyqMvYlp4tNZhtOogIbugrG03ECEGhtkv7KcReyJQD5m23S-fj_ZKl4BQqpjQlN6NNbjNqI-tQPiZ0BEJ2aPaJ3vFRoQvy802T-6TREYhsROPcUAs5J_ro/s320/Kioto+ja+min%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kioto</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
(Kuvat: S. Tanhua, syyskuu 2017)Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-22543858478298889932017-07-24T14:23:00.001+03:002017-07-24T14:23:42.839+03:00Jännityksen kasvaminen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFeFgbJRaEmIV1IpzD14YE1iLMfta8uJHLv41mhyphenhyphenyGGdo-V6kHJZZ9Krok0MDVvM1IN5YwZ4LGCnymm7EIsRpi7DSJ2OiTOMDNToeJSY2zjeYMk9DQz9W5I0_NLJBw2xgiCCItbc4vjTg/s1600/20170604_171357.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFeFgbJRaEmIV1IpzD14YE1iLMfta8uJHLv41mhyphenhyphenyGGdo-V6kHJZZ9Krok0MDVvM1IN5YwZ4LGCnymm7EIsRpi7DSJ2OiTOMDNToeJSY2zjeYMk9DQz9W5I0_NLJBw2xgiCCItbc4vjTg/s320/20170604_171357.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Luen sohvalla Mia Kankimäen kirjaa "Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin". Neulon huivia, jonka nimi on Haruni. Odotan pullataikinan nuosemista, jotta voisin paistaa korvapuusteja viemisiksi grillijuhliin. Taikina ei lähde kohoamaan. Laitoinko hiivan liian lämpimään maitoon?<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhquft_TL2kPQ0LQdtjKkb_vSYFpb8TTcmmVXrg2IWh-AKd6FGFAqqanYwvB7Eo3pEWuIEEjh0D2vnLsJ0k65ODLvXVMhjHC5zU6shPKtqEf-mBO0lCYtZF9pNqW3DUvGIC33eVR6PBpQY/s1600/20170716_152334.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhquft_TL2kPQ0LQdtjKkb_vSYFpb8TTcmmVXrg2IWh-AKd6FGFAqqanYwvB7Eo3pEWuIEEjh0D2vnLsJ0k65ODLvXVMhjHC5zU6shPKtqEf-mBO0lCYtZF9pNqW3DUvGIC33eVR6PBpQY/s320/20170716_152334.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Lumme, riippusilta, nouseva merenpohja, näköala, reittejä, polkuja, taidetta, taloja, peltoja, pysähdyksiä, katseen kohteita... Kesäsateita, nuotion savua, kirkkaita lähteitä, ystäviän tapaamista sovitusti, tuttujen kohtaamista yllättäin, sukulaisten "riepottelua"...<br />
<br />
Ja samanaikaisesti kutkutusta vatsanpohjassa, vähitellen kasvavaa jännitystä, puolittaisia lauseita, kysymyksiä, utelua, suunnittelua, varmistelua, ennakkotehtäviä, solmuja, viestejä ja punehtuvia poskia.<br />
<br />
Viimeinen kesä näin. Ainoa kesä näin. Piiloutuvia asioita näkee paremmin. Verhottuja kysymyksiä ei ole. Jännitys tuntuu vain kasvavan. Ehkä muiden jännitys enemmän kuin meidän. Ehkä me vain kiipeämme korkeammalle tunteaksemme sen ja katsoaksemme jonnekin tulevaisuuden taakse.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZekAqhcou6dKmxtmCGHAVpOXi7c2JK9pEVXhLRigqPZXrLvT-aWY_S3-bgOwD-jg_MhzPaL6O3r7UNNV0vLPvPoux0x8M7XcnoB4M7jpC_aEfoIjowd-fpqLkThkAUl1wFITQc2Bi7Xk/s1600/20170716_164423.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZekAqhcou6dKmxtmCGHAVpOXi7c2JK9pEVXhLRigqPZXrLvT-aWY_S3-bgOwD-jg_MhzPaL6O3r7UNNV0vLPvPoux0x8M7XcnoB4M7jpC_aEfoIjowd-fpqLkThkAUl1wFITQc2Bi7Xk/s320/20170716_164423.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-40283110820463206812017-04-26T18:48:00.001+03:002017-04-26T19:14:34.360+03:00Lunta, on sitä ainakin jossain<div style="text-align: left;">
Kiipesin puuhun, kävelin lumikengillä, "valloitin" tunturin. </div>
<div style="text-align: left;">
Loma. Siinä yksinkertaisuudessaan. </div>
<div style="text-align: left;">
No voisin minä vielä ehkä lisätä verkoilla nostetun kalan, paistetun kalan, graavatun kalan, keitetyn kalan ja savustetun kalan sekä montaa sorttia jälkkäreitä. Poroja näin tunturissa ja "taskussa". Hirviä läheltä ja kaukaa. Linnut lauloivat vilkkaammin ja kirkkaammin kuin täällä etelässä. Tai ehkä se oli vain sen hiljaisuuden ansiota. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBky3QQ8djLdhgZvsf83V4gBM-bGUFfQVfKlBfR09Tp6JHzwmxffEhCcltfoJtvzKNBEK2KIAV-0qlw-5uaiz6X7iXqyOBPVuKjSFCnYpWotR3bUsFJcO9Pc4KItLXJzsxvfl7HXbBH18/s1600/Idan+saalis.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBky3QQ8djLdhgZvsf83V4gBM-bGUFfQVfKlBfR09Tp6JHzwmxffEhCcltfoJtvzKNBEK2KIAV-0qlw-5uaiz6X7iXqyOBPVuKjSFCnYpWotR3bUsFJcO9Pc4KItLXJzsxvfl7HXbBH18/s320/Idan+saalis.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä, made ja kalastaja.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoiZrFY7acjRT2wqBPkE41bdXksqvngn-KixZAaJQYR_jO8-9zbpP_Ln04E0batY9beTn1dE6aPBTlwsV3IaccwkMQJRwxuG-XDVv5LSyIULaQgCCN1Db2M8uSZ-7fEhN6ALxtl957LZU/s1600/Made+s%25C3%25B6i+siian.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoiZrFY7acjRT2wqBPkE41bdXksqvngn-KixZAaJQYR_jO8-9zbpP_Ln04E0batY9beTn1dE6aPBTlwsV3IaccwkMQJRwxuG-XDVv5LSyIULaQgCCN1Db2M8uSZ-7fEhN6ALxtl957LZU/s320/Made+s%25C3%25B6i+siian.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kalahan syö kalaa. Harvoinhan sitä pääsee itse todistamaan.<br />
<br /></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
Olin alunperin nihkeä lähtemään pohjoiseen. Ihan vain hiihtämisen takia. Olen edelleenkin hiihtoa vastaan, mutta nyt voisin lähteä uudelleen tunturien keskelle. Viihdyin ehkä siksi, että olin lähes täysin irti arjesta. Sometustakin sallittiin alle puoli tuntia päivässä ja yllättävää kyllä se riittää. En kyllä ehtinyt lukemaan kirjoja niin paljon kuin toivoin. Ja löysin itsestäni verkoilla kalastajan. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxOsMi10GhZf7WS5fLl2atnF1ZqunKFfFl5S79cz9tkvUUnn111LYrwHDKfekH88TM5YTIdiweCSmlUzrPkcztUKaXqPvIgFTZCecrDhhFWsJHS1ng1UYTuvMjaJmZial1GSxdbVl1ySQ/s1600/Mietteiss%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxOsMi10GhZf7WS5fLl2atnF1ZqunKFfFl5S79cz9tkvUUnn111LYrwHDKfekH88TM5YTIdiweCSmlUzrPkcztUKaXqPvIgFTZCecrDhhFWsJHS1ng1UYTuvMjaJmZial1GSxdbVl1ySQ/s320/Mietteiss%25C3%25A4.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mitä kaikkea näille teenkään? </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhggq9UzFfFGBcTkD93wGvhVwNXt8gjnNJDcOypts-Hx9FbvIL_2Y7azlWLQ8THSaC0cuOOhyphenhypheneWpbe3NIkjZMRyNYqAT0CX9YELh4EbuxCBF6HjLewGLmvY24bOPzl7rX97TRg9D6LaTsE/s1600/Kulkupeli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhggq9UzFfFGBcTkD93wGvhVwNXt8gjnNJDcOypts-Hx9FbvIL_2Y7azlWLQ8THSaC0cuOOhyphenhypheneWpbe3NIkjZMRyNYqAT0CX9YELh4EbuxCBF6HjLewGLmvY24bOPzl7rX97TRg9D6LaTsE/s320/Kulkupeli.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Menopeli ja matka.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
Loma. Siellä missä oli lunta ja jäätä. Todellista talvea. Kyllä etelänkin talvi on todellista talvea, mutta hyvin erilaista. Kaupunkilaista. Kevyttä. Senteissä, ei kymmenissä ja kymmenissä. </div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<br />
(Kuvat: Sakari Tanhua)</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-14725540270312037462017-03-26T23:45:00.001+03:002017-03-27T09:00:25.402+03:00MitäänsanomatonKaivoin kaapista esiin mekon, jota en ollut koskaan käyttänyt. Se on ollut siellä jo useamman vuoden odottamassa. Eilen sen sitten valitsin. Se suhjahti päälle. Vetoketju toimi kuin unelma. Helma aaltoili pyörähdyksen saattelemana.<br />
<br />
Joimme sohvalla kahvit. Tänä viikonloppuna on kulunut tasan vuosi siitä, kun muutimme. Se vuosi ei ole ollut mitäänsanomaton. Se on ollut täynnä sanoja. Nauravia, helkkyviä, ihmetteleviä, epäileviä, totisia, kysyviä, pohtivia, muistelevia... Välillä surusta itkuisia ja ärtymyksestä kireitä, mutta ei koskaan loputtomatonta vaikenemista edeltäviä. Hiljaisuuden jälkeen on löytynyt sanat.<br />
<br />
Tämä vuosi ei ole ollut mitäänsanomaton. Se on ollut yhteisen suunnan rakentamista, yhteisen arjen taiteilua, se on ollut rikasta ja lempeää. Se on ollut helppoa. Kaksi aikuista ja ymmärrys. Tanssiaskelia, juoksuaskelia ja paljon portaita.<br />
<br />
Joku muu on käyttänyt mekkoani jo aiemmin. Vaalea villakangas on jostain 1960-luvun vuosilta. Jonkun toisen päälle se on sujahtanut aiemmin ja helma on kääntyessä heilahtanut. Joku uskoi sen elämään ja vei sen eteenpäin. <br />
<br />
Ei elämä ole mitääsanomaton. Se on asioista, joiden toteutumiseen uskoo.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq7QUEa2pgZeyhCXRQSoEVCZIGyEk8yTSgk8WADBThO4Q1QIp0oxds5NhvcVdFMPDrUQpDowMuZRdwEPsnbhNrff5RDzdbeyaNunt0vOf6G-ShOIodKFK0fpGjdaeWHlgbQC69t05n4QU/s1600/IMG_20170204_201126.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq7QUEa2pgZeyhCXRQSoEVCZIGyEk8yTSgk8WADBThO4Q1QIp0oxds5NhvcVdFMPDrUQpDowMuZRdwEPsnbhNrff5RDzdbeyaNunt0vOf6G-ShOIodKFK0fpGjdaeWHlgbQC69t05n4QU/s320/IMG_20170204_201126.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuten olohuoneessa pyörivän vinyylin karhean todellisen soundin lempeys. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-43981190170761621652016-12-28T14:18:00.000+02:002016-12-28T15:30:25.483+02:00Sumusta talven huurteeseenKävelin Nauenin maaseudella sumussa. Oli toinen adventtisunnuntai ja kietouduin valkeaan sumuvaippaan, jossa kaikki oli unenomaista. Sellaista rauhaa ja hiljaisuutta en muista pitkään aikaan kohdanneeni. Katselin maatalon ikkunasta saksanhirvien hahmoja sumuisella pellolla. Vielä iltapäivällä, kun ajoimme juna-asemalle auto sukelsi sumussa mutkasta toiseen. Tien sivulla näkyi valokuvamaisia maisemia, joissa sumu kietoutui joko nuorien koivujen tai vanhojen tammien paljaiden runkojen ja oksien ympärille.<br />
<br />
Koko päivän lähes hopeanharmaa kevyes loi ympärille hiljaisuuden turvallisen piirin. Se tuntui pehmeältä poskea vasten. Se tuoksui... jotenkin samanlaiselta kuin järvi saunassa käynnin jälkeen juuri ennen sinne pulahtamista. Hivenen lehdeltä, raikkaalta, kostealta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3nArwTB2dCBrC_LBdNsrnARl-FWpR_DMHkvuCRCkM1d4TeOlAHYR1tD1xqiin_cQ4XcC4ImrL-poJiDE4qTwOAp8bkhsJeAK7YIb0U3DPew7I6ghwuzOQp3q24N8UxTC3qEauxh8HfNg/s1600/20161227_135835.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3nArwTB2dCBrC_LBdNsrnARl-FWpR_DMHkvuCRCkM1d4TeOlAHYR1tD1xqiin_cQ4XcC4ImrL-poJiDE4qTwOAp8bkhsJeAK7YIb0U3DPew7I6ghwuzOQp3q24N8UxTC3qEauxh8HfNg/s200/20161227_135835.jpg" width="112" /></a></div>
<br />
Kävelin matkan jälkeen ensimmäisenä aamuna junalle. Maa oli lähes läpinäkyvän kirkkaan kuuran peitossa. Lehdet olivat kuin hopeisen kääreen kietomat ja kiteytyvää huurua tuntui olevan kaikkialla minne katsoi. Jos olisi nostanut maahan pudonneen lehden, olisi valkoinen kylmyyden pitsi sulanut nopeasti sormissa vedeksi. Poskia nipisteli ja aamuauringon kirkkaus heijaustui moninkertaisena luonnon peittämästä kuurasta. Tuoksui kylmältä raikkaudelta, tulevalta lumisateelta ja katoavalta syksyltä.<br />
<br />
Kaksi lumetonta maisemaa. Kaksi hyvin erilaista joulukuun päivää. Kahdessa eri maassa. Kaksi maisemaa, jotka alkutalvesta voi muistaa. Kaksi elettyä päivää.<br />
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-55055939165662615272016-10-09T16:57:00.000+03:002016-10-09T17:03:37.335+03:00Kun kuvasta löytyi kuppiEräs ystäväni huomautti hieman närkästyneenä joitakin vuosia sitten, että minun sosiaaliseen mediaan tekemissäni päivityksissä on todella usein kuvia ruoasta. Kuuluin siihen vähän huvittavaankin somepäivittäjien joukkoon, jossa lautasella oleva asia oli kiinnostavampaa kuin esimerkiksi seurassa olleet ihmiset tai ympäröivän luonnon kauneus.<br />
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTdEd1BsWmLD9qmdhcdxlK82zWZczyiTSQkMQ3SPLgAL9maZA94D9GPjHMqo-KsEdAg09iYqajKBq3sdsH4HzYTA9HP47Dc5xo7knB-dgOMyliTnABGyOYwfnzfYfOKI1cNEqZ8XtLVaU/s1600/cpombkfhlfhepjmc.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTdEd1BsWmLD9qmdhcdxlK82zWZczyiTSQkMQ3SPLgAL9maZA94D9GPjHMqo-KsEdAg09iYqajKBq3sdsH4HzYTA9HP47Dc5xo7knB-dgOMyliTnABGyOYwfnzfYfOKI1cNEqZ8XtLVaU/s320/cpombkfhlfhepjmc.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aamiainen 9.10.2016. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
No asia ei ole vieläkään muuttunut, ainakaan täysin. Edelleenkin kuvaan paljon ruokaan liittyviä kuvia. Nyt vain myös muilla välineillä kuin kännykän tai tabletin kameralla. Tänä aamuna viriteltiin kotona etälaukaistava salama ja otettiin aamupalapöydästä kuva. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Olen kuitenkin huomannut, että yhä useammin ja useammin ruoan sijasta kuvaan kahvikuppejani. Tämän huomion tein ensimmäisen kerran joskus viime talvena ja samaan ajatukseen palasin kuluneella viikolla. Useat <a href="https://www.instagram.com/idamariapankka/" target="_blank">Instagram-kuvani</a> sisältävät cappuccino-kupin. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Huomio johti kahden asian pohdintaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
1. Milloin minä olen lopettanut teen juomisen? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
2. Miksi julkaisen mieluummiin läheltä otettuja kuvia kuin laajempia, isoja tiloja esittäviä kuvia? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ensimmäinen kohta oli oikeasti hieman järkyttävä huomio. Minut on nimittäin tunnettu aina viime vuosiin asti teen juojana. Saatoin juoda useamman pannun päivässä ja kotoani löytyi parhaimmillaan varmaan 30 eri vaihtoehtoa teetä. Nyt kupissani on todennäköisemmin cappuccino tai latte kuin tee. Onko kyse addiktioista, maun muuttisesta vai jostain muusta?</div>
Minä kaipaan teetä. Yritin viime viikolla jopa muuttaa käyttäytymistäni. Ajattelin etukäteen, että nyt tilaan kahvilassa teetä. Kun pääsin pöytään, oli edessäni taas maitovaahto, jossa kiemurteli tumma kuvio. Mielenlujuus, siitäkö nyt onkin kysymys?<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuY-GxXnSYYNxFKMAQG9WgI-ifTlfUglRYIRp16SObuyOYWISOddkIOXQ0nu1QyIPjW0E9sG5Tn17nDEcVdj1MnH-3je2ieMknw2L1jZYnmgCopFEmc_ItQhArDsDGnROe79nVkIVxrxw/s1600/20161002_112801.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuY-GxXnSYYNxFKMAQG9WgI-ifTlfUglRYIRp16SObuyOYWISOddkIOXQ0nu1QyIPjW0E9sG5Tn17nDEcVdj1MnH-3je2ieMknw2L1jZYnmgCopFEmc_ItQhArDsDGnROe79nVkIVxrxw/s320/20161002_112801.jpg" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Onko kaikki Rocket R58:n syytä?<br />
Pikkuruinen barista yrittää minusta tulla ulos. <br />(huom. kuvassa oleva cappuccino on Sakarin tekemä, ei minun.)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Toinen kysymys liittyy suurenpaan pohdintaan. Siitä miten minä ilmaisen itseäni verkossa, millainen elämänjulkaisija minä olen? Jos minun Instagram-tiliäni selaa, voisi sanoa, että selfiet ovat kadonneet sieltä kauan sitten. Sen sijaan pienet yksityiskohdat elämästäni, kurkistuksen arkeeni ja jalkoihini ovat osa päivityksieni kirjoa. Tiedän, ettei Insta-tilini kuvasta todellakaan kokonaisvaltaisesti elämääni. Verraten esimerkiksi tähän blogiin, voi se antaa hyvin eri näköisen kuvan minusta. Mutta siinä onkin ehkä se ydin. Minä olen vain osa siitä mitä kuvat minusta välittävät. Niin paljon enemmän on sanoissa, jotka sisälläni jylläävät kuin katseissa mitä tahan maailmaan luon. Tässä blogissa on paljon enemmän laajoja kuvia, joita pienet yksityiskohdat täydentävät. Ja sitten muualla paljastuu aivan jotain muuta minusta. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Osa tämän pohdinnan taustaa on myös <a href="https://elakeliitto.adobeconnect.com/p7djy0dsg57/" target="_blank">SeniorSurf-päivän webinaarin</a> jälkeen Raunan minulle sanomissa sanoissa: "sinä puhut avoimesti itsestäsi". Minä olen elämänjulkaisijana samanlainen kuin ihmisenä muutenkin; puhelias karjalaistyttö, jolla on tilaan ja tilanteeseen (sopivaa) sanottavaa. Ja kaikista ykstyinen on edelleen yksityistä, piilossa kaikelta somelta. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ4GLBHqKfNbKrbsHoZmVJ1LW_MoLWHcAmVKGwENOJMRV8bKiSFuiehrZm6mqkW1n0OzX9VKEQdAJ53rcqrnE68nKerG3b7KKJaSw2t_H8tPYa5F_nx3QQu2vWjfnr_dG_56ss49Ho-0Q/s1600/20161004_140004.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ4GLBHqKfNbKrbsHoZmVJ1LW_MoLWHcAmVKGwENOJMRV8bKiSFuiehrZm6mqkW1n0OzX9VKEQdAJ53rcqrnE68nKerG3b7KKJaSw2t_H8tPYa5F_nx3QQu2vWjfnr_dG_56ss49Ho-0Q/s320/20161004_140004.jpg" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaikkihan on kiinni siitä mitä haluaa itsestään näyttää?<br />
Ehkä sittenkin vain ne hetket, jotka haluaa? Kahvikupin kanssa tai ilman. </td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-8943625044462258122016-09-04T23:02:00.000+03:002016-09-04T23:04:23.914+03:00Kun omena putosi päähänMyönnän. Olin tänään ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen poimimassa omenia. Oli hauska kiivetä tikkaille noukkimaan hedelmiä mahdollisimman korkealta. Olisin halunnut kiivetä puuhun, mutta Sakari kielsi. Oli kuulemma liian vanha puu, oksat olisivat voineet katketa.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Saimme kerättyä seitsemän paperikassillista omenia kahdesta puusta. Aivan mieletön määrä jäi vielä jäljelle puihin ja maastakin löytyi jo kymmeniä hedelmiä. Äsken saimme ensimmäisestä pussillisesta tehtyä hilloksi. 10 litrasta omenalohkoja tuli noin 5,5 litraa hilloa. Olimme laiskoja emmekä kuorineet omenia. Saadaan vielä muutama ilta urakoida omenakassien kanssa, ennen kuin kaikki on säilötty. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_1z7NkGWJMNr0-GIZ5HNnb1nipdxYa0vdL8Fnwg-IaSZUBFvLWuIv540EeGnbNNaIDoixAuJjk2uSa18HsCJEGxDUZsW0JQ0bL5MbPwu0WgUlFA3tQ6NEK_6DD9sWjWHVUuzMcfKGlnY/s1600/image1.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_1z7NkGWJMNr0-GIZ5HNnb1nipdxYa0vdL8Fnwg-IaSZUBFvLWuIv540EeGnbNNaIDoixAuJjk2uSa18HsCJEGxDUZsW0JQ0bL5MbPwu0WgUlFA3tQ6NEK_6DD9sWjWHVUuzMcfKGlnY/s320/image1.jpeg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Välillä oli tikkailla kurottauduttava aika korkealla saadakseen kypsiä omenia. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Poiminnan jälkeen Sakari sahasi polttopuita. (Yritti se saada miutkin moottorisalla huristelemaan, mutta en kokenut sitä ollenkaan omaksi jutukseni.) Minä kuljeskelin pihalla ja yllättäin muistin erään keskustelun lähes kuuden vuoden takaa. Olin työnohjauksessa silloin esimiesasemani takia. Jostain kumman syystä sillä kertaa työnohjauksessa hyvin painokkaasti sanoin siitä, ettei minusta koskaan tule ihmistä, jolla on omakotitalo. Työnohjaajaani nauratti. Se hetki kaivautui jostain mielensyövereistä esiin nyt, kun anoppilan pihalla kuljin syysauringon valossa ja nautin tehdystä työstä.<br />
<br />
En ole muuttamassa omakotitaloon. Ainakaan vielä. Mutta ne kerrostalotytön ajatukset, jotka silloin minulla olivat, alkavat vähitellen väistyä. Ehkä taustalla on Sakarin puhe omakotitalosta tai sitten minun oma haluni saada lisää tilaa ympärilleni. Ihan kuin nykyinen neliömäärä ei riittäisi. Tai sitten kyse oli vain täydellisestä rentoutumisen hetkestä ja onnesta, jossa aivan kaikki tuntuu mahdolliselta. Jopa oma kasvu joksikin muuksi, kuin mitä on aiemmin kuvitellut. Tänään oli aika täydellinen syyspäivä. Kirpeän lämmin ilma, omenoiden tuoksu ja leppoisa tuulenvire. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Palaten vielä tämän blogipostauksen nimeen.... Minulla putosi useampikin omena päähän, kun ravistelimme omenia oksista. Se ei ollut ollenkaan kiva tunne. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-59411164466050093002016-08-15T22:04:00.001+03:002016-08-15T22:32:56.972+03:00Viileyttä ja viipellystäLaitoin villasukat jalkaan. Ulkona oli äsken kylmä syödä illallista, vaikka aurinko vielä ylti terassinlaudoille asti. Tuntui kuin syksy olisi tullut loman päättymisen myötä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoDnoYGTJy6rIzdOlgeTzrQS-UhBbtcY6Yi6JZBlQY3hDThcQbdcvdeX2KVdczccPoKCCY86kpRoP6wci79AXw5tHAz4HqsvFCFkuO2M4_0SULHU83q0glK8roOqFTaN_zq3UgvA0DuEk/s1600/IMG_20160815_213935.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoDnoYGTJy6rIzdOlgeTzrQS-UhBbtcY6Yi6JZBlQY3hDThcQbdcvdeX2KVdczccPoKCCY86kpRoP6wci79AXw5tHAz4HqsvFCFkuO2M4_0SULHU83q0glK8roOqFTaN_zq3UgvA0DuEk/s200/IMG_20160815_213935.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muistan, kun tein näitä polvisukkia ja kuinka harmitti, kun kirjava lanka loppui. <br />
Onneksi värjyri lupasi lähettää Yhdysvalloista tummaa sävyä olevaa ruskeaa, kun kirjavaa ei enää <br />
heiltä saanut. Siitäkin on jo aikaa.. ainakin viisi vuotta. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kun aamulla kävelin rautatieasemalta toimistolle, tunsin kuinka levännyt olin. Loma ei ollut puuduttanut minua puhki, vaan askel oli kepeä - tai kuten minulle on sanottu - tuttua viipellystäni. Jossain kohtaa lomaan tajusin, ettemme tule tekemään kaikkea sitä mitä olin ennen lomaa ja loman alkupäivinä keksinyt meille. Viimeisellä viikolla hieman harmittelin Viron kierroksen siirtymistä tulevaisuuteen, Repoveden vaelluksen jättämistä lämpiminpiin öihin, Hviträskiin pyöräilyn totaalista unohtamista ja joka kesäisen Turkuun 'kotiinpalaamisen' ensimmäistä pois jääntiä. Tänä aamuna olin niistä kuitenkin onnellinen. Olin levynnyt ja rauhallinen. Loma oli meidän näköinen, hieman laiska, mutta kekseliäs ja täynnä yllätyksiä. Molemmin puolisia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNnXOUfyYh9Oiy8yr9C3JJifgWxYmoazK4R4gsg8bXFRSG7kGjVizpPBlFU7SvKKBOP7To-KBMjpkEfqX8waIJ8LCQ3JMmaRGyoTsx1dGqeZado_gCX8w_Xvox6EZtOmpA3Nr4DYwkGhg/s1600/IMG_20160812_114318.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNnXOUfyYh9Oiy8yr9C3JJifgWxYmoazK4R4gsg8bXFRSG7kGjVizpPBlFU7SvKKBOP7To-KBMjpkEfqX8waIJ8LCQ3JMmaRGyoTsx1dGqeZado_gCX8w_Xvox6EZtOmpA3Nr4DYwkGhg/s200/IMG_20160812_114318.jpg" width="160" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lomalla vaasissa oli useampaan otteeseen vaaleanpunaisia liljoja. <br />
Ne saivat erityisen merkityksen meillä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Syksyltä tänään kuitenkin tuntui. Pohdin aamulla kuinka erilaista nyt oli loman jälkeen kulkea kaupungissa kuin taas silloin heinäkuun alussa, kun kävelin toiseen suuntaan, kohti ensimmäistä lomapäivää. Oli viileämpää, en ollut pukeutunut kesämekkoon ja ympärilläni oli enemmän sen näköistä porukkaa, joka on menossa töihin eikä terassille. Olo oli enemmän syksyä syleilevä kuin sitä odottava ja pelkäävä. Ehkä se kertoo edessä olevien asioiden selkeydestä ja määränpäiden näkymisestä.<br />
<br />
Voiko syksyä olla ilman ensimmäistä kirjastokäyntiä ja isoa pinoa kirjoja? Ei. Eikä sitä näköjään voi olla ilman kahta lukupiiriä. Huomenna ilmoittaudun balettiin ja torstaina kokeilen uudestaan saanko maastavedoissa 30 kiloa ylös. Loma toi voimia kroppaan, niitä ei saa kadottaa syksyn tohinoiden keskellä. Ehdin itseasiassa hyvin paljon kaikkea lomalla. Luin viisi kirjaa, näin kosken kuohunnat ja järvenrantoja. Soudin, uin, pyöräilin ja poimin marjoja. Söin hyvin kotona, kylässä ja kaupungilla sekä nautin pitkistä yöunista. Kävin salakapassa, kuoharilla ja maitolasillisella. Nauroin, leikin, pelasin ja rakastin. Yksinkertaista. Laiskaa. Huvittavaa.<br />
<br />
Kesä elettiin ja syksy tulee. Asiat alkavat asettua arkijärjestykseen ja edessä jossain siintää lämpö ja loma.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKEYU2MPF2tm-Ksh6rKw40gl7f4Kp0x4j6Ol2Zuz4uhe4T0sBBAgzbpgDV6r2XqzM1VfRRI8zhU3jgm5ol8PaAyLx-WW4xDmn1QeER06x_CWEIRXNy-sAsFBIImY0nJINXojJ6A7QbvGU/s1600/IMG_20160815_214127.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="209" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKEYU2MPF2tm-Ksh6rKw40gl7f4Kp0x4j6Ol2Zuz4uhe4T0sBBAgzbpgDV6r2XqzM1VfRRI8zhU3jgm5ol8PaAyLx-WW4xDmn1QeER06x_CWEIRXNy-sAsFBIImY0nJINXojJ6A7QbvGU/s320/IMG_20160815_214127.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksi näistä on lukupiiri kirja, mutta mikä?</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-65684341947470648852016-05-16T22:27:00.001+03:002016-05-17T01:15:03.036+03:00Päivän päättymisen värit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQOyRROIHPToW2uJx_rfvIr8CWabCTCipQS3bM1_nEYHWU1LuvzD9noun0PKk3XRkj0LBQnBuJLfX6CAaTZ0dHpSiOJ6MY1ayJbfV2ku8Fc_rAqQd1aWj1lwIjiwQ9hGIAMpmSs2QpZP4/s1600/IMG_20160512_235740.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQOyRROIHPToW2uJx_rfvIr8CWabCTCipQS3bM1_nEYHWU1LuvzD9noun0PKk3XRkj0LBQnBuJLfX6CAaTZ0dHpSiOJ6MY1ayJbfV2ku8Fc_rAqQd1aWj1lwIjiwQ9hGIAMpmSs2QpZP4/s320/IMG_20160512_235740.jpg" width="320" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<br />
<div style="text-align: center;">
<i>Maalaan värejä taivaalle. Päivän päättymisen värit. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Voisi olettaa kaiken tapahtuvan </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>pensselillä isolla, mutta oikeasti</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>se on pienempi kuin ajatus,</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>jota yritän kuvata. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>En pidä oranssista. Keltainenkin on aika vaikea. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Nyt ne kuitenkin ovat läsnä</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>muistuttamassa kaikesta kuulemastani</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>ja rajaamassa mustaa maailmaa. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Ehkä ne jäävät siihen. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Päivän päättymisen värit ikuisesti taivaalle.</i> </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i><span style="font-size: x-small;">(Kuva ja runo I-MP 2016)</span></i></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-6885932199984276102016-04-10T16:59:00.000+03:002016-04-10T18:31:39.514+03:00Haaveiden toteutumistaElämänkulun voi määritellä monin eri tavoin. Se voi olla päämääriin tähtäämistä ja kaikkensa niiden eteentekemistä. Se voi olla sattuman viemää tai omilla käsillä tehtyä. Minulle elämän kulku on vahvasti haaveisiin ja unelmiin rakentuvaa. Olen haaveilija ja unelmoija, joka uskoo niiden toteutuvan joskus tulevaisuudessa. Kaikkea ei pidä saada nyt, vaan sitten, kun niihin on valmis.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Useimmat asiat, joita teen ovat haaveen synnyttämää. Osa on hyvin arkisia haaveita, kuten päiväkahvi museokierrokseen jälkeen hyvän ystävän kanssa. Osa on haaveita, joiden toteutuminen on paljon enemmästä kiinni kuin vain minusta itsestäni. Kauneinta on yhteisen haaveen toteutuminen. Sellainen oli esimerkiksi viime vuotinen <a href="http://ilmanaloitusta.blogspot.fi/2015/04/kun-bin-ben-loi-varttia-yli.html" target="_blank">pääsiäismatka Lontooseen Marita-serkun kanssa</a>. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuukauden sisällä on toteutunut sellaisia haaveita, joita en olisi uskonut vielä pitkään aikaan tapahtuvan. Meidän koti ja sinne kerätyt asiat ovat täyttäneet kymmeniä pieniä haaveita. Meidän molempien. Ja vielä niitä tulee täyttymään, kun vähitellen saadaan kaikki paikalleen ja sisään taloon.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Rakastan 1950- ja 1960-luvun huonekaluja ja taloja. Leveät ikkunalaudat, sirot jalat, lasin käyttö, selkeät linjat, maalin ja puun suhde, valon ja varjon leikki... Olen asunut 1950-luvun asunnoissa. Yhdistänyt vuosien varrella perinnöksi saamaani 1950-luvun ruokapöytään ja tuoleihin muita huonekaluja, purkkeja ja astioita. Vaatteissanikin on lähes aina vivahdus noista vuosikymmenistä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun elää yhdessä toisen ihmisen kanssa ja pohtii yhteenmuuttamista, joituu useimmiten miettimään mitkä omista haaveista voivat toteutua yhteisessä kodissa. Ja mitähän haaveita toinen tuo yhteiseen kotiin. Meillä onneksi 1950-luvun tyyli hiveli molempien silmiä ja makua. Ensimmäinen yhteisen kodin ostos oli sohva, jossa oli juuri sitä henkeä. Se kertoi minulle, että voin hyvin paljastaa muita haaveitani ja hän omiaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ja missä sitä nyt ollankaan....</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg834RoqVXyQ_KcYZInknc1rVlGpjQIKaPaQnZ1I7viNlA8-_r2A-NPTtxrvR1WHtMYfSLOsXwQzCwtyo33UJC3dv8rK8LJvzXrJmihBuZHHxaJZ9h64DBRqnfLjkJTZkR59d4qBN8Beg/s1600/IMG_20160410_153657.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg834RoqVXyQ_KcYZInknc1rVlGpjQIKaPaQnZ1I7viNlA8-_r2A-NPTtxrvR1WHtMYfSLOsXwQzCwtyo33UJC3dv8rK8LJvzXrJmihBuZHHxaJZ9h64DBRqnfLjkJTZkR59d4qBN8Beg/s320/IMG_20160410_153657.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sain enoni poismenon jälkeen mummoni vanhan senkin itselleni.<br />
Siitä on hukkunut vetimiä ja avain, mutta silti se on edelleen <br />
yksi ihanimmista huonekaluista, jonka tiedän.<br />
Sen omistaminen oli aikoinaan haave, jonka en ikinä uskonut täyttyvän.<br />
Nyt se seisoo eteisessämme ottamassa tulijat vastaan <br />
ja säilömässä uumeniinsa lapasia, huiveja...<br />
Ja se on meistä molemmista hieno ja säilyttämisen arvoinen. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfBeSsr2I_qJKyjxy-JBBHkBVtwBToTjr6RQy6t9Hx4QHwPDQyl3gXGDBkFryxhOZ5teTHBZbOuv3J4GfN2QSJfdxpQAdOa_K3b0b2fwQgiBEmA14jHIWD4cycaVXPwmBBHjnN1RKPTMs/s1600/IMG_20160410_154549.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfBeSsr2I_qJKyjxy-JBBHkBVtwBToTjr6RQy6t9Hx4QHwPDQyl3gXGDBkFryxhOZ5teTHBZbOuv3J4GfN2QSJfdxpQAdOa_K3b0b2fwQgiBEmA14jHIWD4cycaVXPwmBBHjnN1RKPTMs/s320/IMG_20160410_154549.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Olin haaveillut jo monta vuotta liinavaatekaapista. <br />
1950-luvun kaapista, johon saisi pöytäliinat, pyyhkeet ja lakanat.<br />
Kerroin toiveestani, kun kävimme ensimmäistä kertaa uudessa kodissamme. <br />
Se sai heti hyväksynnän. <br />
Luulin, että joudun etsimään kauan, mutta lopulta se löytyi muutamassa päivässä. <br />
Haimme liinavaatekaapin eilen kotiini ja asettelin sinne heti pöytäliinat, tabletit, keittiöpyyhkeet ja pyyhkeet. <br />
Se tuli niistä täyteen. Ehkä sille pitää löytää pari, jotta lakanat ja tyynyliinat saisi yhtä kauniiseen paikkaan. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWj2iWSClGmOraBxBYFpQhyphenhyphenzAriNi6D2iY8sU3kCQehfAikuwiyZ3bCpR0qkoFfAEHBNCNy8GERcZa2oHGGrrp2qj8DlybTWFpCkqmtsawWjL6NuHANkRGYfxdJ1Ci4jvZ2S82yYlT8js/s1600/IMG_20160410_162341.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWj2iWSClGmOraBxBYFpQhyphenhyphenzAriNi6D2iY8sU3kCQehfAikuwiyZ3bCpR0qkoFfAEHBNCNy8GERcZa2oHGGrrp2qj8DlybTWFpCkqmtsawWjL6NuHANkRGYfxdJ1Ci4jvZ2S82yYlT8js/s320/IMG_20160410_162341.jpg" width="256" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Olohuoneeseen mahtuu monta haavetta. Uusi sohvamme ja nojatuolit.<br />
Kauniit Vallilan tyynyt, jotka sattumalta löysin, kun etsin tilaan verhoja. Kirjahyllyt täynnä kirjoja, eikä astioita. Kultaköynnökselle valtaisa rappujen seinä tilana lähteä rönsyilemään. <br />
Kaikki haaveet eivät ole vielä toteutuneet tämän huoneen osalta. <br />
Etsinnässä on 1950-luvun sohvapöytä ja astiakaappi. Verhot tulevat ensiviikolla ja matot joskus. Uudet kaiuttimet saapuvat kuukauden sisään ja kesällä etsitään levysoitinta. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Voisi luulla, että tämä kaikki on vain minun haaveitteni toteutumista. Ne ovat kuitenkin muodustuneet vuoropuheluksi meidän haaveista ja toiveista. Olohuone on mietitty niin, että siellä voi katsoa hyvin elokuvia, mutta kuitenkin viettää aikaa yhdessä. Liinavaatekaappi teki musiikkihuoneesta kokonaisuuden (miten hyvin piano ja liinavaatekaappi voivatkaan sopia yhteen). Eteiseen on hakusessa kokovartalopeili, koska toisen puolikkaan mielestä sinne tarvitaan sellainen senkin rinnalle. Joku voisi sanoa, että tämä on minun näköinen koti, mutta itseasiassa tämä on meidän näköinen. Yllättävää kyllä meidän mauissa on monta yhteistä haavetta. Toteutuvaa sellaista vieläpä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<i>j.k. Erikoista on se, että en olisi uskonut muuttavani pois Herttoniemen ihanasta 1950-luvun miljööstä. Sain kuitenkin siitä himpun verran mukaani näissä huonekaluissa. Siirsin tunnelman ulkoa sisälle ja itse asiassa tunnelma on nyt melkein vahvempi. </i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-29627020547615656822016-02-19T18:05:00.000+02:002016-02-19T20:22:17.807+02:00Luettuja maisemiaKuulun niihin ihmisiin, jotka kantavat kirjan mukanaan kaikkialle ja lukevat aina kuin on mahdollista. En voi lähteä lomamatkallekaan ilmaan kirjaa tai paria. Madeiran lämmössä luin Stephanie Laurensia ja Harper Leen. Lomamatkastaan voi kertoa monella tavalla. Sen voi tallentaa myös kuviin monella tavalla. Näiden perusteella voisi luulla, että minä vain luin koko matkan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsrpe-D4-E_zq7V6qZEYYtCsTNO16ZTVWZv8KEpKMXeH-IIFSYDuPe9b4W29Zxm9mM54yhLEQkDNYiyYqtXsRc6Qvmgk3zgnkkaS_101kH3GLgvRwPTOpZmHGMPZiuYFH4j4eaS0dXnJ8/s1600/madeira-2%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsrpe-D4-E_zq7V6qZEYYtCsTNO16ZTVWZv8KEpKMXeH-IIFSYDuPe9b4W29Zxm9mM54yhLEQkDNYiyYqtXsRc6Qvmgk3zgnkkaS_101kH3GLgvRwPTOpZmHGMPZiuYFH4j4eaS0dXnJ8/s320/madeira-2%255B1%255D.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ehtii sitä lennolla maisemia ihailemaan, vaikka kirjassa on mielenkiintoinen kohta menossa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzPCBgExTA5VzhpVacsZzuef-ZXAlL89hfDiZ8sOGNW4l4VQ0BOoMqVUi8O8_Qx-LfbUDUo6te_Yx8PG5q2hfnRfcIb2Ky1omk_UfayWoIWsQeEN5_CiDiGSlSz61VAvqyaePHTJicv0/s1600/madeira-20%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzPCBgExTA5VzhpVacsZzuef-ZXAlL89hfDiZ8sOGNW4l4VQ0BOoMqVUi8O8_Qx-LfbUDUo6te_Yx8PG5q2hfnRfcIb2Ky1omk_UfayWoIWsQeEN5_CiDiGSlSz61VAvqyaePHTJicv0/s320/madeira-20%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Teetauko keskellä vuorilta valuvaa jokea.<br />
Tätä ennen oli patikoitu alas rinnettä yli kilometri hyvin koukeroista ja kapeaa polkua.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH4gQWCJ5frBOwgLt8sZ8DsX5sHesAP94GlHZ8YyaribDGQq9PTffaFgnA9dxhn6XJJPTj9pVxaD9EsK8_AiTFQPOQR-N99L7olM6A86cz6ePzlSNBXDyHr9HS09G0rsbio7kB8UK0-x4/s1600/madeira-47%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH4gQWCJ5frBOwgLt8sZ8DsX5sHesAP94GlHZ8YyaribDGQq9PTffaFgnA9dxhn6XJJPTj9pVxaD9EsK8_AiTFQPOQR-N99L7olM6A86cz6ePzlSNBXDyHr9HS09G0rsbio7kB8UK0-x4/s320/madeira-47%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lukutauko. Ei ihan korkeimmalla huipulla, mutta pilvien päällä kuitenkin.<br />
Mutkikkaan ajomatkan ja huipulle kävelyn ihana päätös. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixO52Nm4zgqmCipoLnZNYsW89hzeu5JZFDlKPdUMboby8SaZTe_SVqoFxPuhD5mUJ55FfkT60nKAaDTTmRfst2bvhBoVXP8An6s6coZWl6mre6NbztC6zIbo6G3LqUmEP5STD1CfaW0LQ/s1600/madeira-91%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixO52Nm4zgqmCipoLnZNYsW89hzeu5JZFDlKPdUMboby8SaZTe_SVqoFxPuhD5mUJ55FfkT60nKAaDTTmRfst2bvhBoVXP8An6s6coZWl6mre6NbztC6zIbo6G3LqUmEP5STD1CfaW0LQ/s320/madeira-91%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun toinen haluaa pysähtyä kuvaamaan uudestaan <br />
samassa paikassa kuin pari päivää aiemmin, kaivan kirjan esiin <br />
ja hujahdan takaisin lasten kesäseikkailuun. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEKiJUD1ULpx6QQgN6UqMWDHkX6hOnxZISCC5Fo7DXRJZPDzMWIuDXr2hJ-mHNdtODkQZtLxlG_0CLt0yh_NYsjDqkAuA6tmxn6LPKW4ZljloEp6oooCjXib9fM-KEsR2mCZVMl9A7eXU/s1600/madeira-57%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEKiJUD1ULpx6QQgN6UqMWDHkX6hOnxZISCC5Fo7DXRJZPDzMWIuDXr2hJ-mHNdtODkQZtLxlG_0CLt0yh_NYsjDqkAuA6tmxn6LPKW4ZljloEp6oooCjXib9fM-KEsR2mCZVMl9A7eXU/s320/madeira-57%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuka voisi vastustaa hetkeä auringossa ja merenrannalla? <br />
Varsinkin kun voi kaivaa kirjan esiin ja lukea pari minuuttia. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJ-Ct7SAn0Umxwu5-oLmzXZ8fk41uwE8OaQsjlBNFwaDN54SbmFBToDRJ1VRjhocMikJWZlKpzrU46Joxcu8j2TozJrvPtXD42WHKwO0ibCFsQPNRQ-qs1NNICu3Gg9k6REwGFrnqtf4Y/s1600/madeira-76%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJ-Ct7SAn0Umxwu5-oLmzXZ8fk41uwE8OaQsjlBNFwaDN54SbmFBToDRJ1VRjhocMikJWZlKpzrU46Joxcu8j2TozJrvPtXD42WHKwO0ibCFsQPNRQ-qs1NNICu3Gg9k6REwGFrnqtf4Y/s320/madeira-76%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tunti odotusta ennen ravintolaan pääsyä. Minttuteetä, rantakahvila ja kirja.<br />
Valotusaika oli kaksi sekunttia, minulle kerrottiin jälkikäteen.<br />
Hievahtamatta luin sen ajan, koska en tiennyt asiasta. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Madeira lumosi. Ihanan vihreä saari, mahtavia maisemia, ihanaa ruokaa ja niin paljon asioita, joihin ei edes ehtinyt viikossa tutustua. Matkan voi kuvittaa monin tavoin. Maisemat ja kohteet paljastuvat tarinoiden kautta. Nämä kuvat näyttävät osan tarinasta. Loput jäävät muiden kuvien ja muistojen kerrottavaksi. Tämä oli tarina Madeiran mahtavista lukumaisemista.<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: xx-small;">Kuvat: Sakari Tanhua. </span>Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8578928614954299048.post-72973401789805109952015-11-29T23:09:00.001+02:002015-11-29T23:09:53.024+02:00Silmukoita koneessaSormet kaipaavat puikkoja. Se tunne tulee aina lentokoneessa. On sitten kyse työ- tai lomamatkasta. Ensimmäisenä omaan penkkiin istuttuani kaivan esiin puikot ja annan bambuun kiertyä uusia silmukoita tasaiseen tahtiin. En välitä edes noususta enää. Kunhan sormissa kohtaa puikon joustavuus ja langan hienoinen karheus. Niin alkaa matka. Uusi seikkailu samalla turvallisella rytmillä. Pelottavaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWnh7ZQipX-bQFQqhy7_rQEIteziflZ71sT_d-Jb9NuTxKIGjtJOrIH_7HztySq_lw1GytYVNdlK7I_Jc8HE62KBjtRUVPIM-n4yqj6f0TBGQLtt5_IXLQFx-p62wx_bmYhhhpb0RT_rg/s1600/WP_20150607_011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWnh7ZQipX-bQFQqhy7_rQEIteziflZ71sT_d-Jb9NuTxKIGjtJOrIH_7HztySq_lw1GytYVNdlK7I_Jc8HE62KBjtRUVPIM-n4yqj6f0TBGQLtt5_IXLQFx-p62wx_bmYhhhpb0RT_rg/s320/WP_20150607_011.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Finnair tarjoaa mustikkamehua neulojalle. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tänä vuonna on useammat silmukat luotu yläilmoissa ja ensi vuonna niitä luodaan lisää. Vain pimeä taivas ja valomeri maanpinnalta saavat katseen ikkunaan. Niin jajoskus myös pilvimeri ja auringonlasku.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgXtcJ4UyQECUPNO8zrzgfOrXf87YplIxqQZvx2aV1ehT6ZDsTrogQfa8lU75lgm8JbWoyUpofzQ2cS25AosPVu0-QKjgNp8tSQC-2k-1Ttg_hcJyB0LtvOhaXDjdjQbS1JH3zuKbUqj0/s1600/WP_20150607_008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgXtcJ4UyQECUPNO8zrzgfOrXf87YplIxqQZvx2aV1ehT6ZDsTrogQfa8lU75lgm8JbWoyUpofzQ2cS25AosPVu0-QKjgNp8tSQC-2k-1Ttg_hcJyB0LtvOhaXDjdjQbS1JH3zuKbUqj0/s320/WP_20150607_008.jpg" width="179" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taivas ja pilvimeri, moninkertaisuus siiven alla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />Lentomatka on muutakin. Se on siirtymä, jossa aika muuttuu olemattomaksi. Sielu käpertyy onnesta ja odotuksesta. Hymynkare leikkii suunpielessä. Lopulta käsi hakeatuu käteen ja läsnä on toive seikkailusta. Päättymättömästä taivaankannesta. <div>
<br /></div>
<div>
<br /><br /></div>
Ida-Mariahttp://www.blogger.com/profile/00928892512704854855noreply@blogger.com0