Maalaan värejä taivaalle. Päivän päättymisen värit.
Voisi olettaa kaiken tapahtuvan
pensselillä isolla, mutta oikeasti
se on pienempi kuin ajatus,
jota yritän kuvata.
En pidä oranssista. Keltainenkin on aika vaikea.
Nyt ne kuitenkin ovat läsnä
muistuttamassa kaikesta kuulemastani
ja rajaamassa mustaa maailmaa.
Ehkä ne jäävät siihen.
Päivän päättymisen värit ikuisesti taivaalle.
(Kuva ja runo I-MP 2016)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti