Löytöjen Mikkelin seutu

Lähes tarkalleen vuosi sitten olin Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Olihan sitä pakko mennä tänä kesänä uudestaan. Tässä on vaara perinteen muodostumisesta. Kaikki on tietenkin kiinni ihanista ystävistäni, joista ensimmäinen näyttelee toista kesää kesäteatterissa ja toinen on Mäntyharjulla museolla töissä. Ihmiset sanelevat matkustamistani, eivät paikat. Vai....

Tämän sillan alta on uitettu puita vielä reilut 50 vuotta sitten. Jos kameraa olisi kääntänyt 180° olisi kuva tullut otettua Uittomuseosta. 

Mäntyharjulta löytyy Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja 1700-luvulta.
Tässä yksi rajamerkkinä toimineista pylväistä. 

Mäntyharjun kesään kuuluvat ristikot, kuten ne kuuluivat yhteiseen kesään Miehikkälässäkin.

Aprikoosipiirakkaa ja ihana cappuccino Otavasta löytyneestä kahvilasta.

Minä kahvilan portailla. Tuolla lasiverannalla istuttiin aamukahvilla. 

Kenkäverossa minut lumosi puutarha ja erityisesti kesäkurpitsat.
Haaveilin jo hetken omasta puutarhasta. 

Minä tunnen tämän kukan nimellä Kierto.
Mikäköhän on tämän kadun varsiltakin löytyvän kukan oikea nimi?

Ystäväni sanoi tämän olevan hankala kukka hävittää, mutta on se kaunis.
Kuka sitä nyt haluaisi hävittää?

Tertin Kartanon pitopöytä oli loistava.
Harvoin Turussakaan on syönyt näin viimeisteltyjä ruokia. 

Jälkkäriksi oli aivan ihanaa Kukkaissokerikakkua, hyytelöityjä marjoja ja Väinönputkikermaa.
Näitä kun saisi koko kesän. 

Pitsiverhojen taakse jäi ystävältäni lahjaksi saama laukku piiloon.
Ihan kuin sen paikka olisi ollut tuossa. 

---

Missä tulikaan oltua:
InStile Mannila
Kenkävero
Tertin Kartano