Olen tänä keväänä käynyt katsomassa vähemmän elokuvia kuin normaalisti. Eilen näin Kilimanjaron lumet, joka hyvin kuvaa kuinka erilaisessa tilanteissa olevia ihmisiä asuu samassa kaupungissa ja käy samassa työpaikassa. Ehdottomasti yksi tämän kevään sykähdyttävistä (ranskalaisista) elokuvista.
Ensi viikolla on Unohdettu Elämä -elokuvafestivaali Turussa. Vielä ei ole elokuvien nimiä julkaistu, mutta pikkulinnut lauloivat valikoiman olevan laaja.
Vappu tulee ja sen jälkeen partiolaisten marssi. Yksi keväänmerkeistä itselleni on Mannerheimin puistossa olevat partiolaisten marssiharjoitukset. En tiedä mistä lippukunnasta on kyse, mutta on ollut hauska karpalomehua juodessa seurata nuorten tyttöjen marssiharjoituksia. Kaupungin puistotilaa hyödynnetään erinomaisesti koordinaatioharjoituksiin.
p.s. Kilimanjaron lumet sai kaipaamaan takaisin etelä-Ranskaan kuuntelemaan kaskaiden soitantoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti