10. heinäkuuta 2014

Kesäherkkuja vieraille

Kun lupauduin talovahdiksi minulle sanottiin, että saan vapaasti kutsua vieraita. Kaikista mahdollisista ihmisistä äitini tuli ensimmäisenä kylään. Koska hän ei ole vielä lomalla minun piti suunnitella grilli-illallinen, joka ei ole liian raskas ja sopisi hyvin kuumaan kesäiltaan. 

Päädyin kahden ruokalajin menuuseen. Pääruoaksi kauden kasviksia, kahta eri salaattia ja grillattua kananrintaa. Jälkiruoaksi paikallisen konditorion herkkuja. 


Sain todella makeita siiklejä. Ne ja parsakaalit sekä ruusukaalit jätin napakoiksi keittäessä.
 Kukaan ei tykkää mössääntyneitä vihanneksista.




Sovelsin jälleen tomaattisalaattia. En jaksanut kaltata, joten leikkasin tomaatin
todella ohuiksi siivuiksi.  Jätin myös mustapippurin pois ja käytin mausteena
vain suolaa, valkoviinietikkaa ja oliiviöljyä. 




Toiseksi salaatiksi tein herne-mansikka-manchego-salaatin.
Käytin salaattipohjana pinaattia ja Pehtoorin salaattia.
Kastikkeeksi laitoin paksua balsamicoa, jota talonemäntä laittoi
 mozzarella-mansikkasalaattiin sunnuntaina.
Se sopi hyvin juuston ja herneidenkin kanssa.



Pääruoalla oli kanaa, koska äiti toi sitä Herekistä. (Se on varmasti paras lihakauppa, jonka tiedän.)
Äiti toi myös lime aiolin, mikä sopi loistavasti sekä kanalle että kasviksille.
Kokonaisuus toimi hyvin yhteen.
Vain kasviksia jäi vähän yli, mutta niistä saa tehtyä kasvispannua tänään. 



Jälkiruoaksi olin päättänyt hakea konditorio Laurell'ista (oli Suomen paras leipomo -kilpailun
finaalissa talvella.) jotain makeaa. Alunperin ajattelin ottaa kaikille
samanlaiset herkut, mutta valitsin kuitenkin neljä erilaista herkkua. Meillä kotona
usein jaettiin herkkuja osiin, jolloin sai maistaa monenlaisia.
Oli minulla mansikkaa ja rahkatarvikkeetkin kaapissa, mutta mansikoita
oli jo pääruoassa, joten ne tulivat vain koristeeksi jälkkäriin.
Olisi mielenkiintoista tietää tunnistaako joku kaikki tarjottimen herkut.

En minä koko päivää käyttänyt iltaan valmistautumisessa. Jatkoin kirjojeni lukemista ja valmistelin muiden vieraiden tuloa. Ehkä voisin nostaa eilisen kohteista konditorio Laurell'in vielä uudelleen sillä he yllättivät minut positiivisesti. Kuva kertokoon kaiken.


Se suli suussa ja sopi niin hyvin cappuccinon kanssa. Samalla niin suomalaista. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti