19. helmikuuta 2016

Luettuja maisemia

Kuulun niihin ihmisiin, jotka kantavat kirjan mukanaan kaikkialle ja lukevat aina kuin on mahdollista. En voi lähteä lomamatkallekaan ilmaan kirjaa tai paria. Madeiran lämmössä luin Stephanie Laurensia ja Harper Leen. Lomamatkastaan voi kertoa monella tavalla. Sen voi tallentaa myös kuviin monella tavalla. Näiden perusteella voisi luulla, että minä vain luin koko matkan.

Ehtii sitä lennolla maisemia ihailemaan, vaikka kirjassa on mielenkiintoinen kohta menossa. 

Teetauko keskellä vuorilta valuvaa jokea.
 Tätä ennen oli patikoitu alas rinnettä yli kilometri hyvin koukeroista ja kapeaa polkua.

Lukutauko. Ei ihan korkeimmalla huipulla, mutta pilvien päällä kuitenkin.
Mutkikkaan ajomatkan ja huipulle kävelyn ihana päätös. 

Kun toinen haluaa pysähtyä kuvaamaan uudestaan
samassa paikassa kuin pari päivää aiemmin, kaivan kirjan esiin
ja hujahdan takaisin lasten kesäseikkailuun. 

Kuka voisi vastustaa hetkeä auringossa ja merenrannalla?
Varsinkin kun voi kaivaa kirjan esiin ja lukea pari minuuttia. 

Tunti odotusta ennen ravintolaan pääsyä. Minttuteetä, rantakahvila ja kirja.
Valotusaika oli kaksi sekunttia, minulle kerrottiin jälkikäteen.
Hievahtamatta luin sen ajan, koska en tiennyt asiasta. 

Madeira lumosi. Ihanan vihreä saari, mahtavia maisemia, ihanaa ruokaa ja niin paljon asioita, joihin ei edes ehtinyt viikossa tutustua. Matkan voi kuvittaa monin tavoin. Maisemat ja kohteet paljastuvat tarinoiden kautta. Nämä kuvat näyttävät osan tarinasta. Loput jäävät muiden kuvien ja muistojen kerrottavaksi. Tämä oli tarina Madeiran mahtavista lukumaisemista.


Kuvat: Sakari Tanhua.