Kurkistus kesällä luettuihin kirjoihin (Maagisen kesäkisan lukubingo)

Maagiseen kesäkisaan kuului lukubingo. 

Kuvan on tehnyt Maagisen kesäkisan Jade.

Meillä ei mennyt ihan putkeen tämä lukubingoasia. Tajusin, että me emme saaneet bingotaulukossa yhtään bingoriviä, vaikka listaan saimmekin luettua bingoa varten 8 kirjaa. Luimme myös kirjoja, jotka eivät sopineet bingolistaan tai jäivät vielä kesken. 

Ensin muutama sananen kirjoista, joita luimme. 

Kohta 1. Kirjassa toteutetaan unelmia. 

Minä luin tähän kohtaan  Satu Tähtisen Langennut herttua ja muita pulmia. Kevyt viihderomaani, joka sopii Regenry-romaaneja lukeneille ja Bridgerton tv-sarjasta katsoneille. 

Kohta 3. Ei-länsimaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Luin Elisa Shua Dusapin Pachinko-kuulat -kirjan. Alunperin laitoin tämän ensimmäiseen kohtaan, mutta koska puolisolla jäi kesken Haruki Murakamin teos siirsin tämän tähän kohtaan. Elia Shuan kirjoittamisessa oli jotain samaa kuin Banana Yoshimotossa, mutta en aivan saanut kiinni siitä miksi juuri tätä teosta hehkutetaan. Loppu oli jotenkin aavistettavissa koko kirjan ajan. Henkilöt jäivät mielestäni vähän ohuiksi ja aivan kuin niillä olisi haluttu tarkoituksella rikkoa japanilaisia stereotypioita. 

Kohta 4. Kirja jossa liikutaan luonnossa

Ehkä tämän kesän sykähdyttävin kirja minulla on ollut Iida Turpeisen Elolliset. Se on ehkä pitkästä aikaa syvällisin teos, jonka olen lukenut. Se on todella onnistunut historiallinen kuvaus ja toisin kuin Tähtisen kirjat ei päälleliimatun oloinen. Tällä tarkoitan sitä, että Tähtisen kirjat ottavat kantaa, mutta niin jotenkin päälleliimatusti ja alleviivaten, että teokset jäävät viihteellisen vaikuttamisen tasolle. Turpeinen taas kuvaa historian kytköksellisyyttä ja vaikutusten ketjumaista kulkua, luonnollista historian kulkea ilman romantisoimista. 

Kohta 6. Kirja, jossa juodaan kahvia

Ja sitten tulikin taas Satu Tähtisen teos. Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia sisälsi kahvinjuontia, koska toisin kuin yleensä englannissa päähenkilö joi aamuisin kahvia teen sijasta. Vaikka edellisessä kohdassa olin kriittinen Tähtisen tapaa kirjoittaa kohtaa, luin silti häneltä kesän aikana neljä kirjaa. Pidän kevyemmista historiallisista romaaneista, mutta en hae niistä omaan ajatteluun haastetta tai uutta tietoa. Niiden tehtävä on naurattaa, innostua ja saada hyvälle mielelle. Jokaiseen vuodenaikaan tarvitaan myös niitä kirjoja. 

Kohta 9. Kirja, jonka kuvituksessa on kissa

Tässä lukubingon kohdassa yhdistyi sattumalta yksi yhden pisteen tehtävä. Kirjaston työntekijä nimittäin suositteli Terry Pratchetin Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät -teosta. Sen kansikuvassa on oranssi kissa. Teos oli oikein hauska sukellus fantasian ja sadun maailmaan. 

Kohta 10. Kirjastosta satunnaisesti poimittu kirja

Tämän kesän Satu Tähtisen teosten lukeminen alkoi oikeastaan tästä kohdasta. Nappasin kirjastosta Satu Tähtisen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia. Se oli hauska ja viihdyttävä ja siinä oli sopivia koukkuja seuraavien kirjojen päähenkilöitä varten. Mielestäni ehkä onnistunein koukku oli päähenkilön veljen (Suttonin herttua) tarinan aloitus ja päättäminen sarjan viimeisessä kirjassa.  

 Kohta 12. Kirja, jonka lukemista olet viivytellyt yli vuoden. 

Tähän kohtaan tulee bonustehtäväpisteenäkin ollut kirja eli  Lucy Kincaidin Jokilaivan tarinoita. Tämä on ollut meidän kirjahyllyssä aina, mutta koska lapset ovat olleet pieniä ja pitkien tarinallisten kirjojen aika on ollut vasta puolisentoista vuotta en ole tätä heille aiemmin lukenut ääneen. Luimme viime syksynä ja talvella Peppi Pitkätossun kaikki kolme kirjaa, joten tiesin, että nyt tämän voisi lukea. Pojat eivät niin paljon kirjasta innostuneet kuin minä, mutta jaksoivat sen iltasatuina loppuun asti. Noin luku per ilta oli meidän tahti. 

Kohta 13. Kirjassa on jotain synkkää

Puolisoni luki ensin pojille Linda Bondestamin Hopi hopi Reippaan robotin tarinan. Meidän ekaluokkalainen valitsi kirjan itse Prisman kirjahyllystä, kun etsimme sieltä lahjakirjaa kiireellä. Hän halusi kirjan itselleen ja se piti lukea saman tien. Tarina on pienelle lapselle aika raju, koska se kuvaa kuvaa kuinka robotit valtaavat ihmisten työt ja eri elämänalueet. Kirjassa käsitellään myös sotaa ja kuinka ydinpommi tuhoaa ihmiset. Kirjassa on kuitenkin onnellinen loppu, kun robotti Hopi hopi luo itse ihmisen kaltaisen olennon, koska kaipaa kohtaamisia ihmisten kanssa. Minäkin olen lukenut jo kahdesti tämän kirjan pojille ja se jätettiin vuoteen vieressä olevaan kirjapinoon odottamaan uutta lukemista. Teoksesta on saatu monta hyvää keskustelua lasten kanssa.  

Kohta 16. Queer-kirjailijan teos. 

Meillä oli heinäkuun etälukupiirin kirjana Marjo Niemen Kuuleminen. En osaa sanoa pidinkö vai enkö tästä teoksesta. Se oli samanaikaisesti hyvin mielenkiintoinen ja toisaalta sitten taas siitä alussa vaikea saada kiinni ja lopputulemana en ollut varma oliko päähenkilön mielenterveysongelmat, viha, huonot ihmissuhteet ja seksuaalinen suuntautuminen miten sidoksissa toisiinsa.  Ehkä Niemeltä pitäisi lukea jokin muu teos. 

 

Kuten näkyy meillä minä olen se, joka lukee enemmän romaaneja. Mieheni lukee lapsille kuva- ja satukirjoja ja omaksi ilokseen paljon tutkimus- ja tieteellistä tekstiä verkosta. Haastoin hänet lukemaan yhden Murakamin teoksista ja valikoin hyllystä After the Quake-kirjan, vaikka en ole sitä itse lukenut. Ja hän innostuikin sitä lukemaan. Valitettavasti kirja jäi kesken. Minulta jäivät kesken Magdalena Hain Teen ja loitsujen vuosi, joka olisi mennyt sekä kohtaan 14. kotimainen nuortenkirja että kohtaan 16. Queer-kirjailijan teos. Kesken jäi myös Louise Pennyn Kuolema kiitospäivänä, joka olisi mennyt myös kohtaan 13. (kirjassa on jotain synkkää) ja mahdollisesti tuohon musiikkikohtaankin.  Sarjakuvaromaanina (kohta 8.) minulla on menossa Aapo Kukon Punainen Beethoven ja tietokirjana (kohta 2.) minulla on Aku Visalan Masennuksen filosofia. Kesken jäi myös tämän kesän pitkä lastenkirja Kaislikossa suhisee. Sen olii muuten saanut kohtaan kirja liittyy jotenkin musiikkiin sillä vesirotta tekee omia lauluja (aivan kuten Nalle Puh tekee eli senkin loppuun lukeminen tänä kesänä olisi tuonut yhden bingokohdan lisää). 

Luin myös kirjoja, jotka eivät vain sopineet bingon kohtiin. Niihin kuului Satu Tähtisen Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä sekä iso kasa kuvakirjoja. Tänä kesänä emme lukeneet yhtään lasten tietokirjaa loppuun, koska pitkät satukirjat veivät iltalukuajat. 

 

Mitkä kirjat valitsin omiksi suosikeiksi Maagiseen kesäkisaan

Lisäsin Maagisen kesäkisan lempparikirjalistaan Ritva Hapulin Ulkomailla, Iida Turpeisen Elolliset ja Judith McNaughtin Oma Rakkaani -teokset. Nämä ovat kolme hyvin erilaista kirjaa.  Yksi tutkimus, yksi historiallinen romaani ja yksi historiallinen rakkausromaani. 

Olen Lukenut Judith McNauhgtin kirjoja ensimmäisen kerran muistaakseni lukioikäisenä. Tämä kyseisen kuuluu ns. lohtukirjoihini. Sellaisiin minkä ääressä saa jännittää, itkeä ja tuntea elämän epäreiluuden. Tämä oli ehkä yksi niistä kirjoista, jotka auttoivat minua ymmärtämään miten helposti väärinkäsitykset syntyvät. 

Ritva Hapulin Ulkomailla-teoksen olen lukenut myöskin monta kertaa. Osittain sen takia, että se oli pääsykoekirjana Kulttuurihistorian laitokselle 2000-luvun alkupuolella ja toiseksi sen takia, että käytin sitä myös omassa gradussani. Nyt en ole lukenut sitä yli kymmeneen vuoteen, mutta muistan edelleenkin siitä monia kohtia, tarinoita ja huomioita. Hapulin tapa kirjoittaa on vahvistanut minun ilmaisuani ja lisäksi aikoinaan juuri tämä kirja toimi innoittajana Englannissa työskennelleiden suomalaisnaisten liikkumista tarkastelleeseen graduuni. Miksi tätä suosittelin? Se avaa todella hienosti kuinka rohkeita (suomalaiset) naiset olivat maailmanmatkaajina 1900-luvun alkupuolella. Jos on lukenut Historian jännät naiset -teoksen, niin tästä pitää varmasti, vaikkakin mielestäni Hapuli on teoksessaan onnistunut paljon paremmin. 

Kolmanneksi valitsin minulle uuden kirjan eli Iida Turpeisen Elolliset. Se oli lukupiirikirjana meillä kesäkuussa ja teki minuun vaikutuksen. Aihe, tapa kuvata asioita ja historiallisen tarkastelun uskottavuus saivat minut innostumaan teoksesta ja pohtimaan aihetta syvemmin. 

Kiitän

kesäkisaa siitä, että tarkastelin lukemiani kirjoja eri näkökulmista. En valinnut kuin muutaman kirjan puhtaasti bingoa ajatellen, mutta oli hauska huomata kuinka kirjat sattuivat menemään bingon kohtiin. Jäin pohtimaan pitäisikö tällainen bingo tehdä myös Sauvon kirjaston lukupiirille, joka alkaa taas ensi viikolla minun vetämänäni. Vielä ehtii asiaa pohtimaan. 

Nyt se loppuikin jo!

Hupsista keikkaa! En sitten tajunnutkaan, ettei Maaginen kesäkisa lopu Elokuun lopussa vaan jo 15.8. No nyt jäi joitakin tehtäviä tekemättä, sillä olin suunnitellut niiden suorittamisen vasta kuun loppupuolelle (esim. yöpyminen Nuuksiossa jne.).  Osa jäi myös kesken, kuten lukutehtävässä minulla jäi sekä sarjakuvaromaani että kotimainen nuortenkirja. Niistä enemmän erillisessä kirjapostauksessani. Tämän tekstin lopussa myös kesken jääneistä tehtävistä "avautumista". 

Vaikeista tehtävistä sain vielä tehtyä Numeron 68. Luovu 50 tavarasta. Näistä helpoimmat olivat kaappeihin kertyneet kaikenmaailman tyhjät meikkipurkit ja lääkkeet (jotka vein apteekkiin kuten kuuluu). Sitten nakkasin mäkeen myös vanhentuneita rasvoja. Niitä ei onneksi ollut monta. Astioista lähti tällä kertaa vain yksi rakeloitunut kulho. Kävin myös korurasiat läpi ja kaikki rikkinäiset tai parittomat "rihkamakorut" laitoin kierrätykseen. Ehjät keräsin veljentyttärelleni, jos häntä niistä jokin kiinnostaisi. Ne lähtevät ensi viikolla meiltä heille, kun mennään kylään. Ne odottavat jo unohtuneitten vaatteiden kassissa. Lisäksi laitoin pois opiskeluaikaisen penaalini, jonne oli kynä vuotanut sisään ja se oli pyörinyt käyttämättömänä kaapeissa noin 15 vuotta. Yhden parsinsienen, kynttilälautasen ja kestokassin vein kirpparille. Sähkölaite keräykseen vein yhden vanhan hiustenkuivaajan ja näppäimistön. Roskikseen lähti myös aikamoinen satsi kuivuneita mustekyniä ja tusseja. 

Tässä tehtävässä oli hyvää se, että omia kaappeja tuli taas katsottua uusiksi ja siivosin sellaisia kaappeja, joihin en ole muutamaan vuoteen koskenut. Jätin muutes talteen Linnanmäen ilmaislippuja vuodelta 2002. Silloin Lintsillä otettiin vastaan 20 vuotta vanhoja ilmaislippuja. Oletan, että käytäntö on ennestäänkin voimassa. 

Me molemmat saimme suoritettua vaikeista tehtävistä numeron 80. maista 20 erilaista jäätelöä. Kesän aikana tulee syötyä usein jäätelöä, mutta välillä oli vaikea muistaa ottaa ns. uusi maku. No joukossa oli paljon perinteisiä jäätelöitäkin, mutta oli siellä ihan uusiakin. Listamme olivat: 

Ida-Maria: 

1. Caramel Jätskirulla,
2. Porvoon jäätelötehtaan suklaajäätelö,
3. Aino vanilia-lakka, 
4. Jäätelövene kuningatar,
5. Classic maitosuklaa-vadelmakastike,
6. Ravintola Mamin mansikkajäätelö,
7. Oreo-jäätelö,
8. Fazer Premium Lemon yogurt,
9. Ikean vaniliapehmis,
10. (Jäätelöauton) Turkinpippuri,
11. Mummun itsetehtyä vaniliajäätelöä,
12. Valion vanhan ajan vaniliaa,
13. tavallinen Valion vaniliajäätelö,
14. Fazer Liquerice Crunchy,
15. 3 kaverin korvapuusti,
16. 3 kaverin mutakakku,
17. 3 kaverin kinuski & merisuola,
18. Magnum Bonbon Milk chocolate & cherry,
19. Pingviini kuningatartuutti,
20. Pingviinin päärynäjäätelö

Sakari: 

1. Caramel Jätskirulla,
2. Porvoon jäätelötehtaan suklaajäätelö,
3. Aino vanilia-lakka,
4. Valio lakritsi Pingviinijäätelö,
5. Jäätelövene Salted Caramel,
6. Classic maitosuklaa-vadelmakastike,
7. Ravintola Mamin mansikkajäätelö,
8. Ravintola Mamin vaniliajäätelö,
9. Oreo-jäätelö,
10. Fazer Premium Lemon yogurt,
11. Ikean vaniliapehmis,
12. (Jäätelöauton) Turkinpippuri,
13. (Jäätelöauton) Maestro,
14. Mummun itsetehtyä vaniliajäätelöä,
15. Valion vanhan ajan vaniliaa,
16. tavallinen Valion vaniliajäätelö,
17. Fazer Liquerice Crunchy,
18. 3 kaverin korvapuusti,
19. 3 kaverin mutakakku,
20. 3 kaverin kinuski & merisuola,
21. 3 kaverin lakritsi,
22. Pingviinin päärynäjäätelö

Huvittavaa on, ettemme tehneet itse ollenkaan jäätelöä, vaikka meillä on jäätelökone. 

Helpot tehtävät

Helpoista tehtävistä vielä näin lopuksi suoritimme joitakin. Ehdotin ensi vuoden tehtäväksi (272.) "vieraile 10:ssä eri kotiseutumuseossa ja osta jokaisesta jotain (tue toimintaa)". Suomessa on lähes joka kunnassa kotiseutumuseo. Osa niistä esittelee kansatieteellistä esineistöä, mutta osa on paikallishistoriallisia museoita, kuten meidän museo Sauvossa. Kotiseutumuseot ovat helppo tapa perehtyä suomalaisen maaseudun historiaan ja muutokseen. Ne ovat myös useimmiten ilmaisia ja vapaaehtoisvoimin pyöritettyjä. Ne eivät saa suuria tukirahoja, joten suosittelen myös ostamaan niiden kahviloista tai museokaupoista jotain. Pienikin kannatus voi viedä toimintaa seuraavaan vuoteen. 

Tehtävä 38. Pyydä jotakuta opettamaan sinulle uusi taito. 

Pyysin ystävääni opettamaan minulle kangaspuilla mattojen teon. Valitettavasti emme saaneet aikatauluja onnistumaan niin, että olisimme ehtineet asiaan paneutua, mutta sovittiin, että jossain kohtaa tänä vuonna vielä. (Jäi siis matto-tehtävä suorittamatta nyt.)

Tehtävä 119. Vieraile tiekirkossa. 

Meidän oma kirkko on tiekirkko ja siellä käytiin tänä kesänä muutamakin kerta. Yhtään uutta tiekirkkoa ei tullut tänä vuonna. Piste tästä puolisolle, koska hän meistä käy harvemmin kirkossa ja minä valtuutettuna usein. 

Tehtävä 150. Pelaa flipperiä.

Tämä jäi melkein merkitsemättä, koska meillä on lapsilla flipperi ja sitä tulee silloin tällöin heidän kanssaan pelattua. Emme kuitenkaan tajunnut tätä merkitä ennen kuin nyt kun tein lopputarkastelua listalle.  

Tehtävä 159. Käy sinulle uudessa kirjastossa.

Kävin Kumpulan siirtolapuutarhan kirjastossa. Se on hauska, pieni kirjasto, jossa on oikeastaan vain puutarhaan liittyviä kirjoja. Tein muutamia löytöjä omalle lukulistalle. 

 

162. Osallistu puutarhajuhliin. 

Saimme osallistua syntymäpäiville Kumpulan siirtolapuutarhassa. Ihana sää, ihanat pihat ja hedelmäpuita kantamassa valtavia satoja. Puoliso saa tästä suorituksen. 

213. Kehu kuvittajaa

Tämä melkein unohtui merkitä. Meillä on kotona seinällä useampi Matti Pikkujämsän taulu. Ne ovat saaneet ihailua osakseen ja olen aina kertonut hänen olevan kuvittaja ja näyttänyt myös meillä olevia lastenkirjoja, joita hän on kuvittanut. Viimeeksi tämä tapahtui eilen eli Maagisen kesäkisan viimeisenä päivänä. (Tapahtui tämä jo pari kertaa aiemmin kesän aikana.) 

230. Tee vapaaehtoistyötä 

Pidin seurakuntatalon puistossa puistotreffejä. Saatiin taas seurakunnan perhetyön tilastoihin lisää lukuja. 

253. Kävele päivän aikana yli 14000 askelta. 

Minulla oli keskiviikkona työnohjausasiakas, jonka kanssa pidimme ohjauksen kävellen peltojen ja metsien keskellä. Illalla käveltiin vielä perheen kanssa ihailemaan auringonpidemmystä ja hups, minulla olikin yli 15000 askelta.  

 

273. Katso auringonlaskua 

Auringonpimennyksen yhteydessä tuli katseltua myös auringonlaskua. Se oli korkealta kalliolta kaunista ihailtavaa. 

 

387. Opettele aktiivista kuuntelua

Tämä on sopinut tähän viikkoon sillä olen palannut töihin ja opiskelujen pariin. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa työnohjaajan työtä. Ja sitä saa opetella joka päivä!  

389. Päästä irti jostakin, mistä olisi pitänyt päästää irti jo aiemmin

Joskus omia haaveitani ja unelmiani pidän sisälläni, koska ne pelottavat tai jännittävät minua. Niistä ei uskalla päästä irti, jos en ei sitten toteutuisikaan, kun ne on sanotettu ääneen. Yhden tälläisen haaveen sanoitin pelosta huolimatta puolisolleni. Se sai osakseen kiinnostusta ja hyväksyntää. Ehkä se haave toteutuu piakkoin. Päästin siis irti pelostani ja sain tilalle kutkuttavaa odotusta. 

 400. Auta Vehkaa saamaan Leinikki Tuuloksen vihastumisoppi valmiiksi 

Ennakkotilasin Leinikki Tuuloksen vihastumisopin. Samalla kyllä Aulalta lähti muutama muukin kirja omaan hyllyyn. Harvoin pystyn ostamaan vain yhden kirjan. 

 

Bonustehtävistä teimme...

...puuroa joka maistuu pullalle. Laitoin kardemummaa puuron joukkoon, sitä keittäessäni. Puuron pinnalle lisäsin kanelia, sokeria ja voita. Maistui ihan korvapuustilta! 

... lue kirja jota rakastit lapsena/nuorena. Luimme tänä kesänä lasten kanssa Jokilaivan tarinoita. Se oli lapsena minusta jo ihana "kesäkirja". Minulla on vieläkin isoveljeni lahjaksi saama kappale kirjasta. Aloitimme sen luettuamme Kaislikossa suhisee, joka myös oli lapsena yksi lempikirjoistani. Tiheikönväkeä en tänä kesänä lukenut, mutta se on kolmas "eläinten seikkailukirja", jotka ovat jääneet omasta lapsuudestani kirjahyllyyn ja sielunmaisemaani. 

Mitä jäi kesken 

Listaan nyt vain vaikeat tehtävät mitkä jäivät kesken, koska pidin varjolistaa niistä. Ehkä näitä tulee kuitenkin hiljaisuudessa suoritettua talvella. Toivon ainakin, että tehtävä numero 15., koska minulla on Silksong-peli vielä pahasti kesken. Olen kyllä pelannut sitä 30 tuntia tänä kesänä, mutta olen kaukana läpipääsemisestä. Tietyt hypyt ovat hankalia ohjaimen näppäinyhdistelmiä ja olen tällä hetkellä jumissa kohdassa, jossa pitäisi osata hyppiä erikoisesti pidempi matka ja sen jälkeen on vielä edessä vaikea vihollinen. (Olen kerran siis päässyt sinne.)

Vieraile 15 eri kirjastossa

• Ida-Maria: Sauvo, Kumpulun siirtolapuutarhan kirjasto, Paimion kirjasto

Vieraile 15 eri museossa

• Ida-Maria: Sauvon Kotiseutumuseo, Svartholma, Lappeenrannan vesitorni, Museomökki Kumpulan siirtolapuutarhassa, Aleksis Kiven synnyinmökki,

• Sakari: Sauvon Kotiseutumuseo, Svartholma, Museomökki Kumpulan siirtolapuutarhassa, Aleksis Kiven synnyinmökki,

Kokeile 15 eri lautapeli:

• Ida-Maria: Dragomino, Scrabble, Ticket to Ride New York, Kalastus-peli, Botanical Bliss -peli, Pearls, Drecksau, Muuttuva labyrintti,
• Sakari: Scrabble

Tämä museo- ja kirjastotehtävä harmittavat, sillä tavallisesti olemme käyneet todella paljon museoissa ja kirjastoissa kesäisin. Tänä vuonna kuitenkin aika sujahti muuhun. Tai no kävin minä Sauvon kirjastossa lähes joka viikko, mutta käynti- tai lainauskertoja ei laskettu. Lautapelejä meillä pelataan paljon, mutta tänä kesänä ne olivat usein samoja. Ja olemme pelanneet paljon tietokonepelejä tänä kesänä. Muitakin kuin Silksongia.

Nuku kesän aikana yö 10 eri talossa:

• Ida-Maria: Kotona, Pyhtäällä paloasemalla, mökillä aitassa, vaarin luona

• Sakari: Kotona, Pyhtäällä paloasemalla, mökillä aitassa

Tähän tehtävään vaikutti se, että olimme hyvin paljon kotona tänä kesänä. 

Katso elokuva 15 eri genrestä: 

• Ida-Maria: Project Hail Mary (kova scifi, Hard Scifi), Kylän sankari (komedia), Kätyrit ja hirviöt (amerikkalainen piirretty)

Katsoin itseasiassa muutaman muunkin elokuvan, mutta menivät komedia kategoriaan. Keskityin enemmän dokumenttien katsomiseen ja lasten kanssa heidän ohjelmiensa seuraamiseen. 

Vieraile 15 yleisötapahtumassa: 

• Ida-Maria: Taiteilijakollektiivi Maaemon alihankkihoiden taidenäyttelyn avajaiset, Tom Linkisen luento osana Vahtisten Kulttuurimäen kesäluentosarjaa, John Björkmanin luento osana Vahtisten Kulttuurimäen kesäluentosarjaa, Sauvon Kotiseutumuseon kesänäyttelyn avajaiset, Tuohitun Kyläpäivätapahtumassa kierrätyssoittimia soittamassa, Meriuimakoulun päätösjuhlat, Sauvon iltatori, Kesäyön uni Sauvon kesäteatterissa, Frameless, Koululaisten siunaustilaisuus, Hippo-kisat 

• Sakari: Sauvon Kotiseutumuseon kesänäyttelyn avajaiset, Sauvon iltatori, Tuohitun Kyläpäivätapahtumassa kierrätyssoittimia soittamassa, Meriuimakoulun päätösjuhlat, Frameless, Koululaisten siunaustilaiisuus, Hippo-kisat

Yleisötapahtumat jäivät ihmeellisesti vähän vähäiseksi tänä kesänä. Toisaalta emme käyneet Kemiönsaaren musiikkijuhlilla, joilla yleensä joka vuosi käymme. Lisäksi lastentapahtumat jäivät vähällä tänä kesänä.

Maista 15 eri vissyä/mehua/energiajuomaa

• Molemmat: Bonaqua Sitruuna & Lime, Bonaqua Villivadelma, mansikkamehua, Vadelmamehu, mustikkamehu, Good Morgonen greippimehu, itsetehty raparperimehu, kirsikkamehu

Tämän pisteen saatoimme tehdä, mutta emme vain muistaneet varjolistaan aina merkitä mitä olimme juoneet.

Sauno 10 eri saunassa 

• Ida-Maria: kotona, Paimion uimahallin sauna, mökillä, Sarapiston sauna, Erjan mökillä, 

• Sakari: kotona, Paimion uimahallin sauna, Sarapiston sauna, mökillä

Oma sauna, paras sauna? 

Leivo 10 erilaista leipää:

• Ida-Maria: tortilla, rieskaset, teeleipä, 

Leivo 15 erilaista piirakkaa: 

• Mustikka-vadelmapiirakka, vadelmapiirakka, sipulipiirakka, pekaanipähkinäpiirakka, Kesäkurpitsa-kinkkupiirakka, karviaispiirakka, omena-kinuskipiirakka, mustikkapiirakka

Leivän leipomista olin oikeasti jopa vähän suunnitellut. Sain nimittäin joululahjaksi Leipäkirjan, mutta kesääni kuuluikin sitten piirakat. Ja sitten tullaan siihen mihin kompastuin piirakkatehtävässä. Tein alkukesästä sipulipiirakan ja ihastuin siihen niin, että tein sitä lopulta neljä kertaa kesän aikana. Lisäksi meillä rakastetaan Murun marjapiirakkaohjetta, josta teen useimmiten mustikka-vadelmaversiota, jota sitäkin tein tänä kesänä kolme kertaa. Kun luin tarkemmin tehtäviä ja tajusin, että olisi pitänyt tehdä 15 erilaista piirakkaa tajusin, etten tule onnistumaan tehtävässä. Määrällisesti leivoin kyllä 13 piirakkaa, mutta valikoimassani oli vain 8 erilaista piirakkaa. Mutta se mikä oli ihanaa, oli uusien piirakoiden löytyminen. Esimerkiksi eilen tein omena-kinuskipiirakkaa, joka oli todella hyvää vaniliajäätelön kanssa.

Elokuu, flunssa ja vielä Maagista kesäkisaa

 

Meillä vieraili kesäflunssa. Siitä huolimatta ehdittiin maalaamaan, leipomaan, siivoilemaan, remppaamaan.... 

Maagisen kesäkisan vaikeista tehtävistä sain vihdoin tehtyä tehtävän numero 69. lue 70 sivua päivässä viikon ajan -tehtävän. Mitä kirjoja luin siihen? Satu Tähtisen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia (kokonaan),  Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee (luen tätä lapsille joka ilta ja se on vielä kesken), Hopi hopi reippaan robotin tarina (lasten kuvakirja), Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija (juuri menossa) sekä Louise Pennyn Kuolema Kiitospäivänä (oma iltakirja ja vielä kesken).  

Lisäksi olen tehnyt jokusen yhden pisteen tehtävän: 

70. Mene katsomaan urheilua sivusta.

Kävimme katsomassa lasten Hippo-kisoja. Lajina on 40 metrin juoksu ja osallistujia olis useassa ikäluokassa (2018, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023 ja aiemmin syntyneet) ja erikseen tytöt ja pojat. Oma esikoinen osallistui ja voitti ikäluokkansa poikien sarjan. Se oli meidän nörtiltä loistava suoritus! 

125. Lahjoita hyväntekeväisyyteen.

Laitoimme lasten kanssa kolehtiin perhekirkon yhteydessä. Kohteena oli Raamatun opetuksen tukeminen. Tietenkin voi pohtia onko kolehti hyväntekeväisyyttä, mutta minulle se ja joulupata on juuri sitä. Oma hiljainen tapani tehdä hyvää muiden hyväksi.  

153. Syö viittä erilaista marjaa.

Olen syönyt karhunvatukoita, karviaisia, vihreitä herukoita, mansikoita, puutarhavadelmia, villivadelmia, mustikoita, pensasmustikoita.... 

163. Siivoa keittiön roskiskaappi 

Miulla kuuluu juhlien valmisteluihin aina roskiskaapin siivous. Tämä johtuu siitä, että sinne vie aina joku vieras roskia. On se parempi, että se on siisti ja mieluiten lajitteluastiat tyhjät. 

195. Lue jokin viihdekirja

Luin Satu Tähtisen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia. Oli ihan viihdyttävä, ja onnistunut Regency-romaani suomalaiskirjailijalta. Muutamissa kohdissa kieli ei sopinut aikakauteen. 

215. Kuuntele kuunnelma

Ikkunanpieliä maalatessa tuli kuunneltua useampi osa Knallia ja sateenvarjoa. Se on mielestäni yksi viihdyttävimmistä kuunnelmista, jonka tiedän. Se saa aina hihittelemään, vaikka suurin piirtein aina pystyy arvaamaan mitä Hamilton-Jones ja Lamm sekoittavat. 

252. Syö karviaisia

En saanut yhtään karviaista omasta pihasta, mutta onneksi ystävä toi niitä meille. Söin muutaman desin heti. Olivat aivan ihania. Pidän itseasiassa enemmän tuoreista kuin pakastetuista karviaisista. 

 318. Laula jokin virsi

Olimme ekaluokkalaisten kouluun siunaamisessa ja lauloimme itseasiassa useammankin Lasten Virsi -kirjan virsistä. Klassikkona tietenkin alkoi "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie..." -virrellä. Tällä kertaa viimeisenä oli minulle uudempi negrospirituaali, jonka numeron unohdin painaa mieleen. (En muistanut edes kuvata virsitaulua tällä kertaa.)

367. Suorita rituaali

Olimme siis kirkossa osallistumassa lapsemme kouluun siunaamiseen. Sain saattaa hänet alttarille ja siunata hänet koulutielle yhdessä kasvatuksen papin ja lastenohjaajan kanssa. 

 Saapa nähdä mitä vielä ehtii tehdä, koska arki alkaa kunnolla tulevalla viikolla. Ehkä sitä jotain ennättää, tai siis ainakin pari asiaa on vielä suunnitteilla. Ei tässä mihinkään isoihin pisteisiin päästä, mutta ihan hauskaa on ollut!

 

 

Muutama katsottu dokumentti

Maagisen kesäkisan yhtenä viiden pisteen tehtävänä oli katsoa 10 dokumenttia. Valitettavasti emme ehtineet tätä tehdä yhdessä vaan katsoin siellä täällä kesää yksikseni kaikki kymmenen dokkaria. Valitsin aika sattumanvaraisesti mitä katson, mutta jokaisessa oli kuitenkin jo alunperin jotain sellaista mikä kiinnosti minua. Kaikki katsomani dokumentit löytyivät tänä kesänä Yle Areenasta. 

Le Bal - Debytanttitanssiaiset

Dokumentti ranskalaisten halusta elvyttää debytanttikulttuuria ja pitää yllä houte courture -pukeutumista tanssiaisten muodossa. Tämä ei ollut ihan turha dokkari vaan sai pohtimaan sitoutumista yhteen asiaan ja kuinka sen eteen tehdään vuodesta toiseen pieteetillä töitä. Suomalaiseen kulttuuriin niin vieras debytanttiajattelu sai hymyilemään varsinkin kun paljastui miten "tavallisia" tyttöjä tuotiin osaksi aateliskulttuurin tärkeää perinnettä.

25 vuotta nunnan elämää

Tämä oli ehkä kesän mielenkiintoisin dokumentti. Ruotsalaisessa dokumentissa perehdyttiin nuorena katolilaiseen luostariin menneen naisen ja hänen lapsuuden perheensä elämään. Dokumentti avasi mielenkiintoisesti millaista on elää tämän päivän Ruotsissa katolisena, on sitten tavallinen kansalainen tai nunna. Dokumentti sopii mielestäni hyvin lukion uskonnon opetukseen, kun tarkastellaan tämän päivän hengellisyyttä ja sen monia vivahteita.

Naimisissa kultin kanssa,

Kesän toinen uskonnollinen dokumentti käsitteli Moonilaisuutta. Aloin dokumentin aikana pohtia olenko nähnyt sen aiemmin tai liittyykö muistikuvani kyseisestä 1900-luvun liikkeestä opintoaikoihin. Päädyin jälkimmäiseen. Moonilaisuutta on mielenkiintoista tarkastella nykypäivän erilaisten hengellisten ja ei-hengellisten liikkeiden peilinä. Mitä samaa ja erilaista niistä löytyy. Dokumentti avasi myös hyvin sitä kuinka paljon monissa liikkeissä on kyse vallasta, eikä lopulta siitä mihin "uskotaan".

Vieraat kodit vaietut muistot,

Tämä Iso-Britannian historiaa avaava dokumentti oli aiheeltaan raskas. Dokumentti tarkasteli sitä kuinka maahanmuuttajavanhemmat vapaaehtoisesti antoivat pienet lapsensa englantilaisiin perheisiin kasvamaan, jotta he itse voisivat opiskella ja työllistyä Iso-Britanniaan. Ehkä järkyttävintä oli se kuinka pitkään tämä toiminta jatkui saarivaltiossa. Dokumentti ei avannut oliko vastaavaa toimintaa muualla maailmassa samaan aikaan. En oikein innostunut dokumentin "eheyttävästä" otteesta.

Boy George & Culture Club,

Ensimmäinen musiikkidokumenteista, jonka kesällä katsoin, käsitteli Boy Georgea & Culture Clubia. Kyseinen solisti ja bändiä en ole lapsena tai nuorena kuunnellut. Katsoin silti tämän, koska se kuvasi mielenkiintoisesti omaa aikaansa ja omalla tavallaan myös sitä kuinka ihmiset etsivät sitä mitä ovat ja mitä haluavat elämästään.

Ystävyyden voima,

Tämä oli katsomistani dokkareista se "tiede"dokkari. Se oli helposti lähestyttävä, mutta se ei oikein jättänyt jälkeä minuun. Nyt kun kirjoitan sitä lähes kaksi kuukautta myöhemmin muistan siitä vain muutaman kuvan. Jos siinä oli sanoma, ei se muuttanut ajatteluani.

Yksin Putinia vastaan,

Tämä dokumentti oli sellainen mistä olin kuullut jo aiemmin ja tätä oli minulle myös suositeltu. Tietenkin tämän päivän poliittisessa tilanteessa tämä on hyvin ajankohtainen ja samalla hyvin karua katsottavaa. Sen aikana tuli olo kuin Venäjällä oltaisiin palaamassa Neuvostoliiton aikaan ja sen tuntui surulliselta. Vaikeinta oli ehkä tarkastella kuitenkin dokkaristin ja hänen äitinsä suhdetta. Tuntui pahalta seurata mitä hän lopulta teki äidilleen, vaikka oli seurannut kuinka hänen oppilaansa perheineen surivat rintamalle jääneitä veljiä.

Elämää suuremmat poikabändit,

Noo.... Odotin jotain muuta kuin yhdysvaltalaisten poikabändien tarkastelua. Jonkin verran japanilaista J-popkulttuuria tuntevana olisin kaivannut syvempää historiallista tarkastelua. Tämä tuntui enemmän yhdysvaltalaisten poikabändien ja K-popmanian ihannoinnilta, eikä musiikkihistorialliselta tarkastelulta. Silti rakenne oli kuitenkin hieno ja historiallista ketjua (suhteita) etsivä.

Lähetyssaarnaajat,

Näköjään minulle sattui kolme uskontoa käsittelevää dokumenttia tähän kisaan. Tämä käsitteli neljän nuoren mormonilähetyssaarnaajan vuotta Suomessa. Dokkarissa oli hidastempoisuutta, pohdintaa ja nuorten itsensä etsintää. Mielestäni dokumentti avaa hyvin nuoren kodista irtautumista ja oman tiensä etsimistä ja haastamista. Samalla nousi sympatiat heitä ja heidän lähetystyötään kohtaan täällä Suomessa. Me ei olla helppo maaperä.  

Cambridgen vakoojat

Tämän valitsin oikeastaan sen takia, että eräs ystäväni kertoi lukeneensa pari kirjaa näistä Cambridgen vakoojista. Koska en heistä oikeastaan tiennyt mitään, päätin katsoa tämän. Dokumentti oli ytimekäs ja paikoin ehkä asioita liian yksinkertaisesti tarkasteleva. No kesto oli vain 46 minuuttia. Esimerkiksi Lähetyssaarnaajat kesti lähes puolitoista tuntia. Jos kiinnostaa mutkat suoriksi historiallinen dokkari, niin voi katsoa tämän.